maanantai 11. joulukuuta 2017

Lyhyt pakina korinttilaisista

Et ole varmasti koskaan pysähtynyt tähän raamatunkohtaan:

...kokoontumisenne ei tee teitä paremmiksi, vaan pahemmiksi. (1. Korinttilaiskirje 11:17)

Mietippä tuota Raamatun kohtaa! Alkuseurakuseurakunnassa, jota niin suuresti ihailemme, oli tilanne, jossa yhteiset kokoukset tekivät kristityistä pahempia eikä parempia uskovia.

Tuossa seurakunnassa tilanne oli niin hirvittävän sekaisin, että olisi ollut parempi jättää kokoukset väliin ja hankkia jokapäiväinen leipä itse Herransa edessä tai vaihtaa seurakuntaa.

Kysymyksiä, ei vastauksia

Jos näin oli silloin, miten on nyt? Kysyn sinulta ystäväni: ravitseeko seutakuntasi kokoukset sinua? Tekevätkö ne sinusta paremman uskovan? Tuomitseeko niissä oleva julistus sinussa olevan penseyden tai nostaako se alaspainuneen mielesi taivaallisiin? Onko Jumalan Henki seurakunnassasi hallitsemassa tilaisuutta spontaanilla yllätyksellisyydellä? Vai hallitseeko kokouksia kaavamainen rutiini? Tuletko kokouksissa levottomaksi ja alkaako jokin siellä ahdistaa? Et osaa sanoa, mitä se on, mutta henkesi ei ole vapaa vaan levoton. Poistut jokaisesta kokouksesta pahalla mielellä ahdistuneena raskas taakka henkesi päällä.

Minulla ei ole vastauksia. Heräsin äskettäin kuitenkin miettimään, että tekeekö kirkkokuntiemme valtavirrassa uivien seurakuntien keskimäräiset kokoukset meistä parempia vai pahempia uskovia? Antavatko ne oikeasti meille muuta kuin sielullisen uskonto-elämyksen, jota meissä oleva liha välttämättä tarvitsee peittääkseen sillä sydämememme penseän tilan?

Kuollut kristillisyys

Jos seurakuntamme kokoukset eivät muuta meitä millään tavalla, ne ovat epäonnistuneita kokouksia, jotka ravitsemisen sijaan paaduttavat unimusiikillaan meitä uskonnolliseen välinpitämättömyyteen elämissämme. Hengetön kristillisyys on näet vaarallisinta myrkkyä hengellemme. Se rokottaa meidät aitoa kristillisyyttä vastaan. Rokotteessa on aina oikeita, mutta kuolleita viruksia, jotka saavat meidät immuuneiksi eläviä viruksia vastaan. Tämä pätee kuolleeseen kristillisyyteen. Se sokaisee, paaduttaa ja pensistyttää niin, etteivät kristityt enää koe tarvetta aitoon parannukseen ja ristin tien kulkemiseen. Kuollut kristillisyys, joka sisältää oikean opin kuorrutteet, antaa sielulliselle ihmiselle valheellisen rauhan ja turvan. Tämä on vaarallisimpia sieluntiloja, mihin ihminen voi joutua.

Seura, jossa vietämme aikamme

Sama pätee seuraan, jossa vietämme aikamme. Huono seura hyvät tavat turmelee, vaikka seura olisi kristillisen nimen alla. Seura, joka saa minut välinpitämättömäksi, puhumaan vääriä asioita ja lankeamaan syntiin on hylättävä! Se on Raamatun käsky. (Psalmi 1)

Aika on arvokas lahja, käytä se oikein

Näinä viimeisinä aikoina on tärkeää käyttää aikamme oikein. Katsokaamme tarkasti, miten ja missä  seurassavaellamme ja vietämme aikamme. Katsokaamme, että ruoka, jota nautimme, ravitsee eikä myrkytä henkeämme. Kaikki ei ole kultaa mikä kiiltää. Kaikki ruoka ei ole terveellistä, vaikka se ruuan nimellä kulkeekin.

Hukkaan heitettyä aikaa ei saa takaisin millää hinnalla. Moni kuolinvuoteella antaisi omaisuuden saadakseen takaisin sen ajan, jonka hän käytti joutaviin jorinoihin ja turhuuteen.

Lähde on aina auki

Valitettavaa on, että monet uskovat joutuvat ruokansa tänään Suomen Siionissa etsimään itse. Omakohtainen rukouskammio Sanan kanssa höystettynä on varmin tapa saada raitista ravintoa. Seurakunta ei aina sitä tarjoa, vaikka sen pitäisi.

Sivukommentti

Sivuhuomautuksena on sanottava, että on äärettömän tärkeää, että meillä on oma kotiseurakunta paikallisesti, jos vain mahdollista. Suomessa on paljon palavia jäännöksiä seurakuntien keskellä, jotka eivät ole notkistaneet jalkojaan valtavirtakirkollisuuden edessä.

Näitä majakoita on onneksi vielä lähes joka puolella Suomea. Valitettavasti valtavirtakristillisyys on lyönyt moniin näistä seurakunnista vanhanaikaisen lakihenkisen seurakunnan leiman kylkeen. Nämä seurakunnat ocat kuin piikkinä äitikirkon lihassa. Ne eivät jätä rauhaan vaan totuudellaan ja pyhyydellään ne tekevät penseiden viihfekristillisten seurakuntien olon alati tukalaksi.

Seulonta

Koen, että Jumala seuloo seurakuntaansa nyt. Kaikki herätysliikkeet tulevat jollain tavalla jakaantumaan lähivuosina. Seurakunnat palaavat koteihin ja pienryhmiin, omille juurilleen. Jumala kokoaa viisaitten neitsyiden joukkoa, jotka ovat valmiina Herran palatessa takaisin.

Mieti lopuksi tarkasti seuraavaa Sanan kohtaa. Onko se kenties sinun elämässäsi ajankohtainen tilanne:

Miksi annatte rahan siitä, mikä ei ole leipää, ja työnne ansion siitä, mikä ei ravitse? Kuulkaa minua, niin saatte syödä hyvää, ja teidän sielunne virvoittuu lihavuuden ääressä. (Jesaja 55:2)

3 kommenttia:

  1. Hilja Aaltonen-Valhe pilvet
    https://www.youtube.com/watch?v=Ptd7sqMd0lU

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todella hyvä saarna. Suosittelrn kaikille!

      Poista
    2. Hyvä ! Kokouksen srk:a opetuksessa paavalin aikana oli herättää lihallinen syntinen minä. se tuo sen kuinka huono olen. Oli hyvä harvinainen kirjoitus.

      Poista

Kiitos kommentista ja palautteesta! Arvostan sitä suuresti.