sunnuntai 24. syyskuuta 2017

Vihainen Karitsa

Oletko ajatellut, että pian tulee päivä, jolloin monet Jumalaan uskovat ihmiset huutavat kallioille ja vuorille:

 "Langetkaa meidän päällemme ja kätkekää meidät hänen kasvoiltansa, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsan vihalta! Sillä heidän vihansa suuri päivä on tullut, ja kuka voi kestää?"

Ilmestyskirja 6:16-17

Heräsin äskettäin miettimään, että pian koittaa aika, jolloin Karitsa ei tunne enää armoa eikä sääliä syntisiä kohtaan. Armolla leikkivät ihmiset joutuvat kohtaamaan vihaisen Karitsan. Vihaisen Jeesuksen.

He eivät pääse pakoon. He huutavat armoa ja tahtovat pelastua. Siihen ei anneta mahdollisuutta. Nyt he heräävät, mutta liian myöhään. Etsikkoaika on mennyt. Se on muuttunut Karitsan vihan ajaksi.

Nyt Karitsa ei kuule heitä vaan nyt hän on valtavan vihainen. Nuo pakenevat ihmiset olivat leikkineet koko elämänsä armolla ja pitivät himojaan ja syntiään rakkaampana kuin Karitsaa, joka oli kerran antanut henkensä heidän edestä. Nyt tuolle leikille oli tullut loppu.

He etsivät pakopaikkaa kallioilta ja vuorilta. He katuvat ja huutavat. He itkevät ja valittavat. He huutavat Jeesusta, mutta liian myöhään. Ymmärrätkö, että he kohtaavat aivan toisenlaisen Jeesuksen, mihin me olemme tottuneet? Aivan toisenlaisen, mitä iso osa Uutta Testamenttia meille kuvaa. He kohtaavat Ilmestyskirjan Jeesuksen. Vihaisen Jeesuksen. On kyseessä aidosti valtavan vihainen Jeesus, joka ei enää lepy. Hän ei enää armahda. Vaikka mitä tekisi niin Jeesus ei ole enää armollinen.

Näistä asioista puhuva ihminen on tänään tuomitsija. Fariseus. Lakihenkinen. Armoton. Ihmiset eivät halua kuulla varoituksen sanaa tulevasta vihasta, vaikka se on tulossa hyvin pian. He eivät kuitenkaan halua uskoa siihen. He uskovat ylenpalttiseen armonaikaan. He eivät usko, että Karitsan viha voi kohdata juuri heitä. Heillehän oli opetettu seurakunnissa vain armollisesta Karitsasta.

Olennaista on, että Raamattu varoittaa Karitsan vihasta suurella vakavuudella. Se on tulossa. Jumala on siitä ennalta varoittanut. Hän on kertonut vihan alle joutuvien valvomattomien ihmisten osasta etukäteen. Hän ei tahdo sinua kokemaan Karitsan vihaa vaan Karitsan veren armon.

Niinpä niin. Tuo Karitsaa pakeneva joukko tulee olemaan kuitenkin valitettavasti hyvin suuri. Vaikka heitä oli varoitettu, he eivät kuunnelleet. He eivät laskeneet päiviään oikein. He pelasivat venäläistä rulettia ja hävisivät.

Ethän sinä ole tuossa porukassa? Tämä hetki on vielä armon aikaa jäljellä. Vielä tänään on pelastuksen päivä.

keskiviikko 20. syyskuuta 2017

Tetelestai

Näinä viimeisinä aikoina olen huomannut, että levottomat kristityt juoksevat tilaisuuksista toiseen etsien siunauksenlähdettä ahdistukseensa ja epävarmuuteensa. Heidän janoiset sydämensä kaipaavat Jumalaa ja hänen kosketustansa. 

Viimeisinä kuukausina olen rukoillut, että Herra voisi auttaa minua löytämään uudestaan siunauksenlähteen. Parannussarnaajan tulee osata ohjata syntiset myös armonlähteelle, joka toimii käytännössä. Tämän asian kanssa olen viime aikoina kamppaillut ja kokenut suurta alamittaisuutta. Olen kokenut osittain jopa epäonnistuneeni kutsumuksessani. Kuitenkin viime kuukausina Jumala on armossaan avannut minulle jotain, joka on syvästi virvoittanut omaa sieluani. Virvoittakoon se myös sinua.

Kristus Getsemanessa

Katso Kristusta Getsemanessa. Synnittömän ja täydellisen elämän elänyt Jumalan Poika rukoilee Isän edessä suurissa tuskissaan. Hän näkee hengessään suuren maljan, jota Isä hänelle tarjoaa. Tuohon maljaan on kaadettu koko ihmiskunnan syntivelka Aadamista viimeiseen ihmiseen. Siihen on kaadettu minun ja sinun kaikki synnit. Siellä on rumimmat ja irstaimmat lankeemukset, joita olemme salassa tai ihmisten edessä tehneet. Sinne on kaadettu ihmiskauppiaiden, Hitlerin ja terroristien mustimmat ja sairaimmat synnit. Mikään ei ole jäänyt tuon maljan ulkopuolelle.

Tuon maljan yläpuolella hehkuu Pyhän Jumalan vanhurskas viha syntiä kohtaan. Kaikki se oikeudenmukainen viha, jolla kirkkauden ja valkeuden Jumala sydämestään vihaa syntiä, suorastaan leimuaa tuon maljan yllä. 

Kun nyt Isä tarjoaa Pojalleen tuota maljaa, Poika tietää sen seuraukset. Juodessaan tuon maljan viimeistä pisaraa myöden pohjaan saakka, Isän Jumalan viha siirtyy Pojan ruumiin ylle. Valtavan tuskan ja stressitilan valtaamana, verisen hien tippuessa otsalta maahan, Poika kysyy kolme kertaa Isältään: Isäni, jos mahdollista, menköön tämä malja minun ohitseni. Ei kuitenkaan niin kuin minä tahdon vaan niinkuin sinä. (Matt. 26:3)) Ja niin tapahtui. Ihmiskuntaa niin paljon rakastava Isä tahtoi, että Poika juo tuon maljan pohjaan saakka, koska mitään muuta tapaa ei olisi pelastaa ihmiskuntaa. Rakkaudesta ihmiskuntaa ja Isää kohtaan Poika joi tuon maljan pohjaan saakka.

Kristus Via Dolorosalla

Getsemanen jälkeen Jeesuksen ruumiiseen siirtyivät meidän syntimme. Ne olivat konkreettisesti Jeesuksessa. Aivan kuin koululainen laittaa repun selkään ja lähtee kuljettamaan sitä koulua kohti, samoin Kristus lähti Getsemanesta kuljettamaan meidän jokaista syntiämme kohti Golgataa. Kun Jeesus lähestyi ristiään kantaen metri metriltä Golgatan kukkulaa, sinun ja minun syntimme olivat hänen ruumissaan joka hetki matkaseurana. Kun Jeesusta ruoskittiin ja häväistiin, meidän syntimme olivat hänen ruumiissaan konkreettisesti. Syntimme olivat fyysisesti ja maantieteellisesti Jeesuksessa ihan oikeasti, ei teoreettisesti. Siksi Raamattu sanoo: Kristus itse kantoi meidän syntimme ruumiissan ristinpuulle.. (1.Piet.2:24) Ja Herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme. (Jes.53:6)

Kristus Golgatalla

Katsokaamme nyt, mitä tapahtui Golgatalla. Avatkoon Jumalan Henki silmämme näkemään, mitä siellä todella tapahtui. Älkäämme nähkö vain ulkoisia tapahtumia vaan nähkäämme kaikki se, mitä hengenmaailmoissa tapahtui tuona hetkenä. Uskon, että pilkkaavien fariseusten ja sotilaiden pilkka olivat kuin hyttysen ininää verrattuna siihen tuskaan, jonka Jeesus hengessään koki.

Raamattu sanoo, että Pitkäperjantaina puolen päivän paikkeilla tuli valtava pimeys koko Golgatan ylle. Keskellä kirkkainta ja paahtavinta päivää Jerusalemin taivas pimeni sysimustaksi yöksi.  Uskon sen olleen yliluonniollinen pimeys. Uskon, että tuona hetkenä Jeesuksen verisen ja runnellun ruumiin ympärille kerääntyivät koko maailman demoniruhtinaat kaikkien joukkojensa kanssa. Tuossa hetkessä Saatana katsoi kärsivää Jumalan Poikaa ja iloitsi. Koko pimeyden maailman kaikki huomio kiinnittyi vain tähän hetkeen, ja he luulivat saaneensa nyt voiton itse Jumalan Pojasta. He luulivat saaneensa lopullisen voiton myös ihmiskunnan sieluista. He eivät tunteet Jumalan salattua pelastussuunnitelmaa sillä jos he olisivat sen tunteneet, eivät he olisi kirkkauden Herraa ristiinnaulinneet. (1.Kor.2:8) Siksi Jeesuksen ruumiin ympärillä oli voimakkain demooninen paine, mitä henkimaailmassa kukaan on koskaan tuntenut.

Huomaa ystäväni, että nyt Jeesuksen yllä lepää Jumalan kyltymätön viha syntiä kohtaan. Jeesuksen runneltuun ja veriseen ruumiseen on sälytetty koko ihmiskunnan synti ja lihan kieroutunut sairaus. (Room. 6:6) Ja juuri sen vuoksi Jeesuksen yllä on pyhän ja vanhurskaan Jumalan kaikki majesteetillinen sekä oikeudenmukainen viha syntiä kohtaan. Niin paljon kuin jokainen meidän lankeemuksemme ansaitsee Jumalan vanhurskaan tuomion, kaikki tuo tuomio on Kristuksen yllä tuona hetkenä. Mitään ei siis jäänyt tuomitsematta. Jumala tuomitsi kaiken synnin Kristuksessa. (Room. 8:2)

Kun Jeesuksen ruumiin elinvoima alkoi loppua, hänen kärsimyksensä lähestyi lakipistettä. Isä Jumala kääntää selkänsä Pojalleen. Isä ei voinut katsoa pyhyytensä ja vanhurskautensa vuoksi niin suurta syntimäärää vaan hän joutui kääntämään selkänsä Pojalleen. Tuona hetkessä Jeesus oli täysin yksin kärsimyksiensä kanssa. Siksi hän huutaa: Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut? (Matt. 27:46) Jeesus siis koki Jumalan hylkäämisen, ettemme me kerran tulisi Jumalan hylkäämäksi. 

Se on täytetty

Tämän kaiken jälkeen koitti hetki, jolloin Jeesus tiesi kaiken olevan ohitse. Demonimaailman painostus, syntivelan paino ruumiissaan, Jumalan vihan voima ja tuomion alaisuus olivat tulleet loppusuoralle. Tuon hetken tullessa Jeesus huutaa ihmiskunnan historian suurimman voitonhuudon: Se on täytetty! (Joh. 19:30) Tuo kreikan kielen sana Tetelestai tarkoittaa sitä, että työ on saatettu loppuun. Velka on maksettu. Mitään ei ole jäänyt maksamatta. Hän yksin teki tuon työn juomalla maljan ja kärsimällä meille kuuluvan rangaistuksen.

Majesteetillisen voitonhuutonsa jälkeen Jeesus Kristus, Jumalan synnitön ja viaton Uhrikaritsa, kallisti päänsä ja antoi henkensä. Kuolemallaa hän sai aikaan suurimman voiton, mitä kukaan voi voittaan.

Golgatan voitto

Jeesus voitti kuolemallaan synnin vallat ja voimat. Hän yksin taisteli voiton kaikista syntitottumuksista ja lihamme sairaimmista kieroutumista. Onhan kirjoitettu: Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi.. (Jes: 53:4) Jeesus voitti sinun lihasi. Hän taisteli sinun lihastasi voiton. Hän voitti sinun himosi ja kaikki syntisi. Sinun ei tarvitse voittaa omaa lihaasi, koska Jeesus on sen jo tehnyt. Sinun lihasi on tyrmätty ja selätetty. Vaikka sinun lihasi voittaa aina sinut, se ei voittanut Jeesusta vaan Jeesus voitti sen. Ja Jeesuksessa, sinä saat astua sisälle tuohon voittoon. Siksi kukaan ei voi sanoa, ettei ole voimaa syntiä vastaan, jos on Kristuksessa. Se on valhe. Jeesus on jo voittanut lihan ja synnin. Sen vuoksi kukaan Jeesuksen oma ei voi olla enää synnin orja.

Jeesus otti lopullisen selätysvoiton kaikista henkivalloista ja voimista. Tuo vanha Käärme, Perkele, sai kuolettavan iskun Golgatalla. (1.Moos.3:15, Ilm. 12:11, Luuk. 11:22) Ja hän ei tule siitä toipumaan. Juuri silloin, kun Perkele luuli saavansa voiton Jeesuksesta, Jeesus saikin voiton hänestä. Kaikki aseet, jotka henkivallat omistavat, on riistetty heiltä pois Golgatalla. Siksi Raamattu sanoo Jeesuksesta: Hän riisui aseet hallituksilta ja valloilta ja asetti heidät julkisen häpeän alaisiksi; hän sai heistä hänen kauttaan voiton riemun. (Kol. 2:15) Näetkö, mitä henkivalloille tapahtui Golgatan tapahtumien kautta? Jeesus riisui heiltä kaikki aseet, joilla he voivat sotia sinua vastaan. Jeesus häpäisi Perkeleen vallat ja voimat ja asetti heidät julkisen häpeän alaiseksi. Perkele ei voi Kristuksessa olevalle uskovalle mitään. Hänellä ei yksinkertaisesti ole enää aseita voittaa Jeesuksen omaa. Ainut asia, mitä hän voi tehdä, on valehdella. Hän kiertää kyllä meitä ympäri ja yrittää saada meidät keskusteluyhteyteen, aivan kuin Eevan. Hän voi kuiskuttaa ja yrittää saada meidät valheillaan lankeamaan pois Kristuksesta. Mutta älkäämme lähtekö keskusteluyhteyteen hänen kanssaan. Vastustakaamme häntä Jeesuksen Kristuksen nimessä ja hän pakenee. Hän ei voi sille mitään, koska hänet on voitettu, riisuttu aseista ja asetettu voimattomana julkisen häpeän alaiseksi.

Jeesusta kohtasi Jumalan viha ja tuomio. Ne eivät kohtaa enää sinua, jos olet Jeesuksessa. Ketään ei tuomita kahta kertaa samasta rikoksesta. Kristus otti päälleen sen tuomion, joka kuului meille. Siksi Raamattu sanoo Jeesuksen omista: Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita.. (Joh.3:18) Me uskovat pelkäämme usein, että Jumala rankaisee meitä jostain. Ystäväni, Jumala ei rankaise meitä enää koskaan synneistämme, koska rangaistus oli Jeesuksen päällä. Jumalan viha ei myöskään koskaan voi kohdata meitä, koska se löi kaikella kauheudellaan Jeesusta meidän edestämme. Siksi Raamattu sanoo Jeesuksesta: Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi.. (Jes. 53:5) Niin kauan kuin pysymme Kristuksessa, meillä on rauha ja turvallisuus.

Ylösnousemusvoima

Tiedätkö, että Jeesus meni Tuonelaan voittajana? Hän meni hakemaan sieltä kaikki vanhan liiton pyhät, ja toi heidät sieltä paratiisiin. Hän riisti demoniruhtinailta, Kuolemalta ja Tuonelalta, avaimet. Hän on kuoleman voittaja ja hänessä me saamme katsoa kuolemaa voittajina silmiin Jumalan yliluonnollinen rauha sydämissämme.

Kolmantena päivänä Golgatan tapahtumista Jumalan Henki lähti liikkeelle. Hän tuli halki avaruuden, läpi kalliohaudan ja herätti Jeesuksen kuolleista. Hän teki Jeesuksen runnellun ja kuolleen ruumiin uudeksi ja eläväksi. Tuossa ylösnousemuksessa oli valtaisa voima. Aivan kuin esimakuna tulevasta, monien vanhan liiton pyhien ruumiit nousivat ylös. Heidän kuolleiden luittensa ympärille kerääntyi hetkessä uusi ylösnousemusruumiin muoto, ja he nousivat ylös. He lähtivät kävelemään Jerusalemin kaduille todistukseksi tulevasta ylösnousemuksesta. (Matt.27:53)

Tuo sama ylösnousemusvoima, Pyhän Hengen voima, on se voima, joka vaikuttaa meissä uskon Jeesukseen. Usko ei ole älyn tai järjen tuotos vaan Ylösnousemusvoiman tuotos. (Ef. 1:19-20) 

Tuo ylösnousemusvoima on se voima, joka antaa sinulle yliluonnollisen kyvyn vaeltaa Jumalan tahdossa täällä ajassa. Ylösnousemusvoima on se, joka tekee sinut kykeneväksi elämään voittoisaa uskonelämää. Jos olet Kristuksessa, tuo voima on sinussa. (Room. 8:11)

Kristus - vanhurskautemme

Kaikki, mitä edellä olen kirjoittanut Kristuksen työstä, on sinun vanhurskautesi. Kaikki, mitä Kristus on, on sinun vanhurskauttasi. Kristus, ja hänen työnsä sinun edestäsi, on yhtä kuin Jumalan vanhurskaus. Ja se kaikki annetaan sinulle lahjana. Jumalalle ei kelpaa mikään muu vanhurskaus kuin hänen oma vanhurskautensa. Ainoastaan Herrassa on vanhurskaus, sanoo Raamattu. (Jes.45:24) Jumalalle kelpaavaa vanhurskautta ei löydy mistää muualta paitsi hänestä itsestään. Tuo vanhurskaus annetaan lahjaksi ihmiselle Kristuksen täyetyn ristintyön perusteella:

Sen, joka ei synnistä tiennyt, hän meidän tähtemme teki synniksi, että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi. (2.Kor. 5:21)

Ymmärrätkö, että Kristus ja hänen täydellinen työ kokonaisuudessaan on sinulle lahja, jonka kautta tulet yhtä vanhurskaaksi kuin Jumala? Et tarvitse muuta kuin Kristuksen täytetyn työn. Kaikki, mitä lisäät siihen, turmelee sen. Älä lisää siihen mitään. Älä silloinkaan, vaikka se näyttäisi kuinka kauniilta. Älä koskaan lohduta itseäsi pyhityselämäsi onnistumisilla tai palvelutyösi hedelmällisyydellä. Ne eivät tuo sinulle vanhurskautta. Ne ovat vain vanhurskauden hedelmää ja sen seurausta. Iloitse Kristuksesta ja hänen työstään. Olkoon se sinulle ainut kerskauksen aihe ja ainut ansio Jumalasi edessä, vaikka olisit voittanut miljoona sielua Kristukselle.

Ehkä voimattomuutesi ja epävarma vaelluksesi johtuu siitä, että sinulla on liian hatara käsitys vanhurskautesi perustasta. Katso Kristuksen täydellisyyttä ja täydellistä vanhurskasta tekoa Golgatalla. Jumala näkee sinut yhtä vanhurskaana kuin Kristus on. Isä, Kristus ja sinä, olette yhtä vanhurskaita, jos olet Jeesuksen oma ihminen. Ei niin, että sinussa itsessäsi olisi vanhurskautta, mutta Kristus on vanhurskas ja hänessä olet sinäkin. Kristuksessa olet voittanut synnin ja perkeleen sekä kohdannut Jumalan oikeudenmukaisen tuomion ja vihan. Hänessä saat voiman kaikkeen, mihin Raamattu sinua velvoittaa. Hän ei vaadi sinulta mitään, mihin hän itse ei anna sinulle voimaa. Ymmärrätkö, että Kristus on kaikki, mitä tarvitset? Et tarvitse muuta. Jumala teki pelastuksen tien Poikansa kanssa niin helpoksi ihmiselle, että heikoin ja voimattominkin voi sen saada hetkessä. 

Lopuksi

En osaa sinulle paremmin tätä kuvailla. Kunpa osaisin, mutta en löydä sanoja siihen. Siunauksenlähde on kuitenkin täysin avoin. Se on aivan silmiesi edessä. Se on avattu Golgatalla eikä kukaan voi sitä sulkea. Ehkä joku on pimittänyt sen silmiltäsi. Ehkä sinulle ei ole kerrottu siitä oikein. Tai sitten oma heikkutesi yhdistettynä saatanan syytöksiin on sumentanut näkökykysi ja uskosi. Juuri sinua varten tuo lähde on avoin. Se on avoin juuri syntistä, lankeilevaa ja epäonnistunutta varten, että hän saisi voiman nousta. Tule ja juo! Omista Golgatan ihmeellinen ansio omaksesi Jeesuksen luona. Jumalan vanhurskaus tarjotaan sinulle Kristuksessa Jeesuksessa. Hänet nähdessäsi aukeaa toinen lähde: Pyhän Hengen voiman lähde, joka tekee voimattomasta voimakkaan. Kiitos Jumalalle!

Älä etsi Jumalan siunauksia mistään muualta. Ne vuotavat Golgatalta ja Kristuksen haavoista. Hän on sinulle kaikki, mitä tarvitset. Omista vain hänet, ja sinulla on oleva kaikki. Jos et omista häntä, sinulla ei ole mitään. Olkoonpa palvelutyösi kuinka suuri ja mahtava. Olkoonpa pyhityselämäsi kasvanut kuinka hedelmälliseksi tahansa. Olkoonpa Hengen voimasi kuinka ylitsevuotavaa tahansa. Ne eivät tee sinusta edes promillen vertaa otollisempaa Jumalan edessä. Vain Jeesus Kristus on vanhurskautesi pohja tai sitten sitä ei ole ollenkaan. Kristus on uskon elämäsi alkaja ja täydelliseksi tekijä. (Hepr.12:2) Ilman häntä sinulla ei ole mitään, ja Hänessä sinulla on kaikki.

Tutki enemmän Kristusta ja juurru syvemmälle häneen. Etsi rukoillen Raamatustasi tietoa hänestä ja hänen ihmeellisestä veren voimastaan. Rukoile Herraa, ja Hän tulee antamaan ylösnousemuisvoiman olemaan valtaisana ja ylitsevuotavana sinun elämässäsi. Se murtaa lihansi ja synnitottumuksesi. Nyt on aika rakentaa kalliolle. Tulvat ovat tulossa, ja ne tulevat koettelemaan henkilökohtaisesti kunkin meidän rakennuksemme. (Luuk.6:47-49) Nyt on aika tehdä perustusten tarkistus elämissämme. (1.Kor.3:11) Tulvien tullessa, siihen ei ehkä ole enää aikaa. Silloin perustus on oltava kunnossa.

maanantai 4. syyskuuta 2017

Uskovainen nuorimies (Luuk. 18:18-28)

Nuori innokas seurakunta-aktiivi

Kerran Jeesuksen luokse tuli eräs hyvin uskovaisena pidetty mies. Hän oli, nuoresta iästään huolimatta, oman aikansa oikeaoppisimman seurakunnan vanhimmistoveli. Hän tunsi Raamattunsa erittäin hyvin, ja hänen elämänsä oli sopusoinnussa hänen puheidensa ja Raamattunsa kanssa. Hänelle Raamattu oli avautunut aivan erikoisella tavalla 6-vuotiaasta lähtien, joten hänelle oli uskottu seurakunnassa vastuullinen Raamatun opettajan virka. Hän toimi yhtenä seurakuntansa paimenista ja vastasi monien seurakuntalaisten hengellisen ravinnon saannista.
Hän ei myöskään ollut koskaan rypenyt maailman riennoissa vaan oli elänyt mahdollisimman kaukana likaisista ja räikeistä syntitottumuksista niin kuin kymmenen käskyn laki uskovaista velvoitti. Hän antoi ymmärtää, että hän oli lapsuudestaan asti ikään kuin ollut uskossa. Hänellä ei ollut varsinaista ”uskoontulopäivää” niin kuin joillain maailmasta tulleilla syntisillä on. Hän siis lukeutui niihin onnekkaisiin, jotka ovat tavallaan aina olleet uskossa. Ainakin niin hän antoi Jeesuksen ja kuulijoiden ymmärtää.
Hän uskoi Jeesukseen vilpittömästi kaikella älynsä voimalla, ja se ajoi hänet Jeesuksen luokse. Ehkä hän oli kuullut Jeesuksen sanovan, ettei ketään heitetä hänen luotaan pois. Tuo mies siis rohkaisi mielensä ja asteli eräänä päivänä Jeesuksen eteen.
Yksi ongelma
Vaikka mies tunsi Raamattunsa, eli hurskasta elämää, ahkeroi raamatullisessa seurakunnassa ja yritti tehdä kaikin voimin Jumalan tahtoa, jokin jäyti tuon miehen omaatuntoa. Hänellä ei nimittäin ollut pelastusvarmuutta. Hänellä ei ollut kuoleman edessä rauhaa, ja tuo rauhattomuus juuri toi hänet Jeesuksen luokse.
Mies esitteli itsensä ja meriittinsä Jeesukselle, ja kyseli iankaikkisen elämän tietä. Puuttuiko vielä jotain? Mikä toisi rauhan ja pelastusvarmuuden?
Jeesuksen vastaus
Jeesus näki tuon miehen sydämeen. Hän näki jotain sellaista, mitä kukaan muu ei nähnyt. Ehkä tuo mies itsekään ei nähnyt hyvyytensä ja raamatullisuutensa takaa omaan sydämeensä saakka. Mutta kiitos Jumalalle, että Jeesus näki ja antoi suoran ja lahjomattoman totuudellisen vastauksen. Tuo mies nimittäin rakasti jotain asiaa enemmän kuin Jumalan tahtoa. Tuon miehen sydän oli kiinni hänen omaisuudessaan ja tässä maailmassa. Rakkaus rahaan ja mammonaan esti tuota miestä pääsemästä ahtaasta portista sisään kaidalle pelastuksen tielle. Hän ei ollut, oikeaoppisuudestaan huolimatta, Jumalan ystävä vaan Jumalan vihollinen. Maailman ystävä ja sitä rakastava ihminen nimittäin on Raamatun mukaan Jumalan vihollinen. (Jaak.4:4, 1.Joh.2:15)
Uskovainen, mutta ei uudestisyntynyt

Tuo mies oli koko elämänsä ajan yrittänyt olla uskovainen. Hänestä oli jalostunut niin uskovaisen näköinen mies, ettei kukaan, edes hän itse, tiennyt syytä rauhattomuuteen. Hän ei ollut uskonnollisen kylmä ja paha fariseus vaan jotain paljon jalomman näköistä. Hän oli aidosti niin lähellä uskovaista kuin ihmisvoimin, Raamatun tuntemisen ja seurakuntakoneiston avulla ihminen voi päästä. Hän ei ollut harhaoppinen. Hän ei ollut väärässä seurakunnassa. Hän oli mitä raamatullisemman seurakunnan jäsen kaikilla raamatullisilla ja oikeaoppisilla herkuilla varustettuna. Hän, jos joku, oli uskovainen ulkoapäin.
Kuitenkaan tuo mies ei ollut pelastunut, vaikka kaikki pelastuksen elementit olivat käsillä ja koristeena miehen ulkokuoren ympärillä. Tuo mies ei ollut koskaan kokenut sitä, kun Jumalan Henki uudestisynnyttää hänet Jumalan lapseksi. Ilman sitä, hän ei voinut edes nähdä Jumalan valtakuntaa saatikka päästä sinne. (Joh. 3:3) Tuo mies ei koskaan ollut tullut Jumalan Hengen vaikuttaman pyhyyden alla synnintuntoon. Siksi hän ei myöskään ollut koskaan kokenut  tarpeelliseksi hylätä syntejään. Eihän kukaan voi hylätä syntejään, jos ei näe niitä. Eihän kukaan voi tehdä parannusta, jos ei tiedä, mistä parannus pitäisi tehdä.
Kaiken jumalisuuden verhon takana nuoren miehen elämä oli kuitenkin yhtä suurta syntiä. Hän rakasti omaa tahtoaan enemmän kuin Jumalan tahtoa, eikä hän ollut koskaan lähtenyt aidosti seuraamaan Jeesusta. Jumalan tahto oli hänelle elämän tärkeysjärjestyksessä toisella sijalla.

Kun Jeesus kehotti miestä tekemään parannuksen siitä synnistä, mikä sitoi miestä, mies ei tahtonut. Hän lähti murheellisena pois Jeesuksen luota. Hän ymmärsi nyt ensimmäistä kertaa elämässään, että hän ei ollutkaan uskovainen. Hän oli äärimmilleen ulkokullattu syntinen, jonka sydän ei ollut koskaan uudestisyntynyt. Nyt hän näki, että koko hänen tähänastinen elämä oli ollut mitä suurinta petosta. Suuret syntiset näkevät syntinsä, mutta tämä mies ei ollut nähnyt. Hän oli luulevainen, eikä uudestisyntynyt uskovainen. Hän ymmärsi, että hänen sydämensä oli kiinni tässä maailmassa eikä hän omin voimin voinut itseään pelastaa.
Tullessaan Jeesuksen luokse, nuori mies koki kuitenkin parhaan asian, mitä hänelle koskaan oli tapahtunut. Hän näki oman sydämensä uudestisyntymättömyyden, syntisyyden ja ulkokultaisuuden. Uskonnollisuuden naamarit riisuttiin ja Jumalan sanan kaksiteräinen miekka oli uponnut kahvaa myöten miehen sydämeen. Ja juuri tuo Jumalan sana oli miehen sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija. (Hepr. 4:12) Nyt oli ensimmäistä kertaa miehen elämässä herännyt tarve tulla pelastetuksi. Oli tullut selkeä tietoisuus siitä, että on tehtävä parannus. Oli tehtävä valinta, seuratakko syntiä vai Jeesusta.
Lopputulos

Mies lähti murheissaan pois. Jumalan mielenmukainen murhe saa aikaan kuitenkin parannuksen, joka koituu pelastukseksi. (2.Kor.7:10) Jeesus ei lähtenyt miehen perään kosiskelemaan häntä takaisin vaan antoi hänelle aikaa laskea kustannuksia. Jeesus ei madaltanut pelastuksen ja opetuslapseuden rimaa ja hintaa. Se on aina ollut entisen elämän ja oman tahdon kadottaminen ja hylkääminen. (Luuk. 14:26,33) Ehkä tuo mies tuli myöhemmin Jeesuksen opetuslapseksi. Ehkä hän kustannukset laskettuaan luopui kaikesta ja hylkäsi valkoisiksi kalkitut kätketyt syntinsä. Tai ehkä hän paadutti mielensä ja syytti myöhemmin Jeesusta lakihenkiseksi tuomitsijaksi, joka ei hyväksy hänen uskoaan. Helpointahan on kieltää totuus kuin myöntää totuus, kun se  tuomitsee meissä olevan pimeyden ja viiltää sydäntä. Nähdessään tämän dramaattisen näytelmän, Pietari toteaa:
"Katso, me olemme luopuneet siitä, mitä meillä oli, ja seuranneet sinua." (Luuk. 18:28)
Opetuslapseuden hinta oli tuolloin kaikesta omasta tahdosta, synnistä ja entisestä elämästä luopuminen. Kirkon- ja seurakunnankirjoihin voi saada nimen ihan muilla ehdoilla. Opetuslapsen nimen, jonka Jeesus kirjoittaa taivaalliseen Elämän kirjaan, saadaan vain Hänen antamilla ehdoilla. Pietari oli tullut kerran syntiseksi, luopunut kaikesta ja lähtenyt seuraamaan Jeesusta. (Luuk.5:8) Koettuaan synnintunnon ja Jeesuksen armon, mikään ei ollut sen rinnalla liian suuri hinta. Kaikki oli Jeesuksen seuraamisen rinnalla vain halpaa roskaa niin kuin Paavali sanoo. (Fil.3:7-8) Pelastuksen väärällä puolella olevalle oman lihallisen elämän kadottaminen on usein liian suuri hinta. Näin kävi myös valitettavasti kertomuksemme nuorelle miehelle. Pelastuksessa sisällä olevat taas surkuttelevat sitä, miksei jo aikaisemmin antanut elämää Jeesukselle ja luopunut omasta entisestä elämästään. Jeesuksen antama uusi elämä on moninverroin enemmän elämisenarvoista jo täällä ajassa.

Entä sinä?

Olet ehkä seurakuntanuori. Olet käynyt kasteella. Kuulut raamatulliseen seurakuntaan. Tunnet Raamattusi. Osaat perustella kristinuskon oikeaksi. Ehkäpä olet ollut raamattukoulussa ja osaat herätyshistorian väkevimmät saarnat ulkoa. Ihailet suuria saarnamiehiä ja samaistut heihin. Olet vastuullisissa tehtävissä seurakunnassa. Uskot Jeesukseen älylläsi, ja tiedät teologisesti pelastuksen tien. Olet aina uskonut Raamatun olevat totta. Tämä kaikki on hyvää, mutta se ei ole läheskään sama kuin uudestisyntymä. Voit ilman Jumalaa tehdä kaiken tuon edellämainitun ja olla yhtä kaukana pelastuksesta kuin taivas on helvetistä. Määrättyyn piisteeseen saakka voit jalostua hyvin hurskaaksi. Jopa niin hurskaaksi, ettei kukaan maailmassa näe sydämesi todellista tilaa. Voit olla saarnaaja ja opettaja seurakunnassasi, mutta silti uudestisyntymätön. Osaat taitavasti referoida väkeviä netistä kuultavia saarnoja, ja tehdä niistä todella palavan kuuloisia palopuheita. Lohdutat itseäsi sillä, että käsiesi alle tulee ihmisiä puheidesi jälkeen siunattavaksi. Annat tämän kaiken lohduttaa itseäsi, ja tukahdutat sillä sydäntäsi jäytävät epävarmuuden ja rauhattomuuden.

Usko voi loppujen lopuksi olla vain päässäsi, ei sydämessäsi. Raamattu kehottaa meitä vakavasti koettelemaan itseämme, olemmeko uskossa? Olemmeko uudestisyntyneet? (2.Kor. 13:5) Mieti tarkasti seuraavia kysymyksiä: Oletko Jumalan väkevän käden alla tullut suureksi syntiseksi, nähnyt oman sydämesi saastan ja kokenut Jeesuksen veren puhdistavan voiman? Oletko hylännyt kaiken oman tahdon tien ja salaiset syntisi? Nuorimies, oletko pornon orja? Nuori nainen, oletko kiltti uskovankodin tyttö, joka on oppinut, vailla uudestisyntymän kokemista, sääntöjä noudattamalla elämään nätisti? Hyvä niin, mutta milloin hylkäsit syntisi? Ne salaiset, mitättömän näköiset, pienet ja valkoiset syntisi? Isojahan sinulla ei ehkä olekaan. Mutta ilman uudestisyntymää koko elämäsi on yhtä syntiä ja suurta itsepetosta Jumalasi edessä.
Ratkaisu
 
Jeesus taisteli synneistäsi voiton Golgatalla. Hän voitti penseytesi, valkoiset sekä mustat syntisi, uskonnollisuutesi ja rauhattomuutesi. Tule nyt sellaisenaan Jeesuksen luokse. Tee niin kuin hän sanoo. Älä lähde murheellisena pois vaan anna nyt kaikkesi Jeesukselle. Luovu kaikesta entisestä yrittämisestä äläkä tee siitä uskosi perustaa. Ainut vanhurskaus, mikä Jumalalle riittää, on Jeesuksen verinen lahjavanhurskaus, jonka hän Golgatan ristillä taisteli hyväksesi. Sen Ylösnoussut elävä Jeesus tahtoo tänään lahjoittaa sinulle, kun luovut kaikesta, käännyt pois synneistäsi ja annat koko elämäsi hänen armollisiin käsiin.