perjantai 10. marraskuuta 2017

Uusi Jeesus

Olet heille hätävara, sosiaaliturvan jatke, ilmainen ylilääkäri, hyvä haltia ja siunausautomaatti.

Olet kuin vaahtosammutin, joka otetaan käyttöön hädän hetkellä.

Sinä olet olemassa, että siunaisit meidän suunnitelmamme kirkkokuntasirkuksessa ja oman tahdon tiellä.

Et ole Herra. Et elämän tarkoitus.

Olet vain hyvä kaiken hyväksyvä kaveri.

Sinun luonasi ei enää tarvitse laskea kustannuksia.

Seuraamisesi ei enää maksa koko elämää.

Opetuslapseuden hinta ei ole enää oman tahdon kadottaminen ja vihaaminen.

Sinä olet se, joka hyväksyy ja sallii kaiken.

Olet tullut siunaamaan meidän valintamme, jotka oman tahtomme mukaan teemme.

Sinä olet meidän seuraajamme emmekä me sinun.

Sinusta on tullut meidän palvelija, jota pyydetään siunaamaan meidän päätökset seurakunnissamme.

Et vaadi keneltäkään enää mitään. Jos vaatisit, sinut heitetään lakihenkisenä pois.

He ovat ottaneet Aaronin tavoin piirtimen käteensä ja muokanneet sinusta sellaisen Jumalan kuvan, joka sopii kaikille.

He ovat piirtäneet sinusta itselleen kultaisen vasikan, jonka ympärillä kyllä juhlitaan Herraa, vaikka edessä on itse tehty epäjumalankuva.

Olet heille itse tehty fantasia-Jeesus, joka ei ole Raamatun Jeesus.

He seuraavat kyllä Jeesusta, mutta eivät Raamatun Jeesusta.

He seuraavat itse tehtyä uskonnollista illuusio- Jeesusta, joka on juuri sellainen kuin he itse haluavat hänen olevan.

torstai 9. marraskuuta 2017

Hän etsii vain yhtä miestä

Ajattele, jos Jumala alkaisi käyttämään sinua ennennäkemättömällä tavalla. Saisit olla sellaisella paikalla, jonka seurauksena koko Suomen kansan kohtalo kääntyisi ja tuhannet sielut pelastuisivat. Tuo palvelutyö puhdistaisi Siionimme kaikesta väärästä tulesta ja harhaopeista.

Kukaan ei tietäisi

Tämä kaikki kuitenkin tapahtuisi salassa. Jopa niin salassa, että kukaan ei koskaan saisi tietää sinun palvelutyösi olevan tämän kaiken takana. Ihmiset ja koko valtakunta ihmettelisi Jumalan suuria tekoja, jota Hän kauttasi tekee, mutta koskaan sinä et saisi siitä ihailua ja kiitosta siitä osaksesi.

Sen sijaan saisit katsella, miten kymmenet pastorit ja julistajat saisivat tuosta herätyksestä kiitosta ja kunniaa itselleen. Samaan aikaan sinä olisit unohduksissa hamaan hautaan saakka. Kukaan ei saisi tietää nyt eikä tulevaisuudessa, että tuon suuren Hengen vuodatuksen airueena toimit juuri sinä. Vasta ikuisuudessa Herra maksaisi palkan sinulle. Vain Herra antaisi sinulle kunnian tästä kaikesta.

Miltä tämä kuulostaisi? Tuntuuko epämiellyttävältä vai riittäisikö tämä sinulle? Et saisi olla väkevä soturi ihmisten silmissä. Herärysliikkeet eivät hehkuttaisi sinua etkä saisi palstatilaa kristillisissä viikkolehdissä. Osaisitko tuolloin iloita siitä, että Herra saa kunnian ja Kristuksen nimi kirkastuisi maailmalle samaan aikaan, kun sinä olet kaukana ihmisten kiitoksilta? Olisiko sydämesi pakahtua onneen, koska Jeesus kirkastuisi ihmisille ja Jumalan nimeä yksin kiitettäisiin kaikesta?

Kristillinen kenttä tänään

Tänään Jumala etsii ihmistä, joka on kiinnostunut vain kirkastamaan elämällään Kristusta eikä omaa nimeään kristillisellä kentällä. Liian monta vuotta olemme juosseet pikku-kristuksien perässä, jotka lupaavat sadetta, vaikka sadetta ei ole koskaan tullut. He ovat profetoineet ja lupailleet suuria, mutta kristillinen kenttä on heidän jäljiltään kuin rikkirevitty ja tulella poltettu tanner. Ainut, joka on saanut kunnian, on tuo julistaja tai puhuja itse.

Nyt Jumala etsii yhtä miestä tai naista, joka on kiinnostunut ainoastaan siitä kunniasta, joka tulee Herralta. Sellaista Jumalan erikoiskoulussa kasvanutta ristin tien kulkijaa, jolle ihmisten sanomiset eivät enää merkitse yhtään mitään; eivät kehut eivätkä pahat puheet. Sellaista Jumalan ihmistä, joka on sydämestään kiinnostunut vain siitä, mitä mieltä Jumala on hänestä.

Ihmiskunnian katoavaisuus

Todellinen Jumalan pelko on sitä, että ainut mielipide ja kunnia, joka merkitsee meille jotain, on Jumalan mielipide ja kunnia. Todellisen Jumalanpelon sisäistäneinä kristittyinä emme katso koskaan ihmiseen, vaikka kyseessä olisi oma lapsemme tai aviopuolisomme. Jos meillä on aito ymmärrys ja halu olla sisällä Jumalan pyhissä suunnitelmissa, meidän on oltava täysin lahjomattomia tässä asiassa.

Kaikki ihmiskunnia palaa kerran. Kaikki hyvät puheet ja ylistykset koetellaan kerran tulessa. Ratkaisevaa on se, mitä Herra sanoo meidän vilpittömyydestämme ja puhdassydämisyydestämme. Kerran ikuisuudessa ei merkitse mitään, vaikka koko maailma olisi kehunut ja ylistänyt meitä, jos Jumala sanoo jotain meidän palvelutyötämme vastaan. Yksi hyvä sana Jumalalta meille on enemmän kuin koko maailman hurraahuudot ja kunnia.

Vakavaa Raamatun sanaa

Raamattu sanoo eräistä hengellisen työn tekijöistä seuraavaa:

Sillä he rakastivat ihmiskunniaa enemmän kuin Jumalan kunniaa. (Joh.12:43)

Ajattele Paavalia. Löytyi vain yksi mies, Timoteus, joka etsi vain Jumalan kunniaa eikä omaansa. Ajattele, alkuseurakunnan aikaa Paavalin lähellä oli vain yksi tällainen mies:

Sillä minulla ei ole ketään samanmielistä, joka vilpittömästi huolehtisi teidän tilastanne; sillä kaikki he etsivät omaansa eivätkä sitä, mikä Kristuksen Jeesuksen on. Mutta hänen koetellun mielensä te tunnette, että hän, niinkuin poika isäänsä, on minua palvellut evankeliumin työssä. (Fil.2:20-22)

Jeesus mitätöi sellaisen ihmisen uskon, joka pyrki etsimään ihmisten kunniaa:

Kuinka te voisitte uskoa, te, jotka otatte vastaan kunniaa toinen toiseltanne, ettekä etsi sitä kunniaa, mikä tulee häneltä, joka yksin on Jumala? (Joh.5:44)

Jeesus antoi ymmärtää, että Jumalan valtakunnan työhön kriteerinä on se, että kaikessa on kiinnostunut vain siitä, että on Herralleen mieliksi:

Joka omiaan puhuu, se pyytää omaa kunniaansa, mutta joka pyytää lähettäjänsä kunniaa, se on totinen, eikä hänessä ole vääryyttä. (Joh. 7:18)

Paavalille uskottiin suuria asioita, koska hän tahtoi olla Herralle mieliksi eikä etsinyt ihmisten kiitosta:

Jumala on katsonut meidän kelpaavan siihen, että meille uskottiin evankeliumi, niin me puhumme, emme, niinkuin tahtoisimme olla mieliksi ihmisille, vaan Jumalalle, joka koettelee meidän sydämemme. (1.Tess.2:4)

Missä hän on?

Niinpä niin. Me ihmettelemme herätyksen puuttumista. Meidän pitäisi pikemminkin surra ja ihmetellä yhden tällaisen miehen tai naisen puuttumista. Eikö Jumala löydä ketään edellämainitunlaista lahjomatonta vanhurskauden tammea, jota ihmiskunnia tavoittelu ja ylpys ei kaada nurin.

Siispä kysyn: löytyykö miestä tai naista, jota kiinnostaa vain se, että Jeesuksen nimi kirkastuu? Löytyykö kristittyä, joka kavahtaa ihmiskunniaa, näkee sen perkeleen liittolaisena ja suurempana syntinä kuin juoppouden? Löytääkö Jumala Suomen Siionista sellaista ihmistä, jonka sydän on koeteltu, vapaa ja puhdas kaikesta tarpeesta miellyttää puheillaan ihmisiä ja saada heiltä ihailua? Löytyykö sellaista koeteltua sydäntä, joka ylpistymättä kestäisi sen, että Jumala käyttää häntä voimallisesti?

Tyhjä muurinaukko

Taivas katsoi kerran alas maahan ja kysyi:

Minä etsin heidän joukostansa miestä, joka korjaisi muurin ja seisoisi muurinaukossa minun edessäni maan puolesta, etten minä sitä hävittäisi, mutta en löytänyt. (Hes. 22:30)

Eikö tämä vedä meitä polvilleen ja murra sydäntämme? Jumala etsimällä etsi tällaista miestä. Mutta Hän ei löytänyt. Ei ainoatakaan.

Löytääkö Jumala tuon miehen tai naisen tänään? Jos ei löydä, meillä on todella huonosti asiat.

lauantai 4. marraskuuta 2017

Puhdasta kultaa vai kissankultaa?

Puhdasta kultaa

Apostolien tekojen seurakunnan menestys perustui siihen, että ylösnoussut elävä Jeesus Kristus johti ilmeisellä ja vastaansanomattomalla tavalla seurakuntaansa lupauksensa mukaan.

Seurakunta näytti ulospäin vainotulta ja kärsivältä, mutta oli sisältä täynnä Jumalan maailmoista tullutta voimaa, joka ilmeni käsinkosketeltavalla tavalla ulospäin. Ihmiset olivat alati Herransa edessä elävässä rukouksessa ja Jeesus toimi silloin lupauksensa mukaisesti.

Tämä kaikki tapahtui ilman sielua puristavaa väkinäistä yrittämistä. Oltiin aidosti hengellisiä eikä sielullisia. Seurakuntalaiset elivät lähellä Herraa. He rukoilivat ja rukous oli elävää sekä äärimmäisen voimallista. Heidän salaisuutensa oli kahdenkeskiset kammiossa vietetyt hetket Jeesuksen kanssa sekä yksilöinä että seurakuntana. Sieltä kumpusivat elävän veden yliluonnolliset virrat ulospäin kadotettuun maailmaan.

Kaiken keskipisteenä ja moottorina oli Jeesus Henkensä kautta, joka toimi vajavaisten ihmisten kautta. Ihminen vain katsoi, kun Pyhä Henki toimi. Ihminen sai levosta käsin olla uskollinen siinä vähäisessä toimeksiannossa, minkä kammiossaan Jeesukselta sai. Ja se riitti mullistamaan ympärillä olevan maailman.

Kissankultaa

Lopunajan Laodikean seurakunnassa elävä Jeesus Kristus on seurakunnan ulkopuolla, vaikka seurakunta luulee Hänen olevan sisäpuolella.

Seurakuntaa Jeesuksen sijaan johtavat ihmiskäsin tehdyt sielunvoimat, jotka saavat kaiken näyttämään hyvin mahtipontiselta ja suurelta. Kaikki on niin äärimmilleen ulospäin kiillotettu, ettei mitään näytä puuttuvan.

Todellisuudessa Jumalan silmissä heiltä puuttuu kaikki. Heillä ei ole mitään aitoa. Heillä ei ole aitoa puhdasta kultaa vaan kissankultaa. Heillä ei ole näkökykyä vaan he ovat sokeita. Heillä ei ole lahjavanhurskauden vaatetta vaan he ovat alastomia. Jeesus kutsuu heitä kurjiksi ja säälittäviksi. Heitä, joiden keskellä Jeesus ei ole, vaikka he luulevat niin.

Voiko olla säälittävämpää kuin seurakunta ilman Jeesusta? Voiko olla teennäisempää kuin ylistyskokous ilman Jeesusta? Voiko sokeus olla enää syvempää ihmisellä, joka ylistää, palvoo ja juhlii Jeesusta, vaikka Jeesus ei asu ihmisen sydämessä?

Tässä on meille suuri itsetutkiskelun paikka. Onko hengellisyytemme aitoa Jumalalta saatua puhdasta kultaa vai äärettömän taidollisesti ihmiskäsin rakennettua kissankultaa? Katsokaamme seurakuntaamme, kristikuntaamme ja yksilöuskovia! Meidän ei tarvitse kuin todeta, että jotain äärettömän tärkeää ja aitoa puuttuu kristillisyydestämme.

Katso mitä Jeesus sanoo tälle seurakunnalle:

"Sillä sinä sanot: Minä olen rikas, minä olen rikastunut enkä mitään tarvitse; etkä tiedä, että juuri sinä olet viheliäinen ja kurja ja köyhä ja sokea ja alaston. Kaikkia niitä, joita minä pidän rakkaina, minä nuhtelen ja kuritan; ahkeroitse siis ja tee parannus. Katso, minä seison ovella..." (Ilm. 3:17,19-20)

Sydämeni huuto yhä syvemmin ja epätoivoisemmin on tänään: "Rakas Jeesus, tule takaisin seurakuntaasi. Tässä olen ilman ehtoja. Uudista työsi minussa ja anna kuulla äänesi. Vuodata armon ja rukousksen Henki vielä kerran yllemme niin, ettei kallis elämämme kuluisi penseydessä ilman todellista Jumalan Hengen elämää! Aamen."

maanantai 2. lokakuuta 2017

Likinäköiset

Minua surettaa ja jopa ärsyttää, kun aikamme kristityt elävät niin voimakkaasti silmät luotuina tähän aikaan ja sen ongelmiin. Monille ajallinen ja ulkoinen hyvinvointi on uskossa säilymisen edellytys.

Samaan aikaan miljoonia veljiämme ja siskojamme kidutetaan ja revitään kappaleiksi. Ja kuitenkin he kestävät uskossa. Eikö ole älytöntä? He kestävät ja me emme?

Tapaus Mooses

Raamattu sanoo Mooseksesta:

Hän piti parempana kärsiä Jumalan kansan kanssa kuin saada synnistä hetkellistä nautintoa. Hän piti Kristuksen pilkkaa suurempana rikkautena kuin Egyptin aarteita, sillä hän käänsi katseensa palkintoa kohti.. Hän kesti, koska hän ikään kuin näki sen, joka on näkymätön. (Hepr. 11:25-26)

Me olemme usein niin likinäköisiä. Elämme tässä hetkessä. Näemme vain tämän hetken vaikeudet ja ahdistukset unohtaen niiden olevan vain hetken kestävää kevyttä ahdistusta verrattuna tulevaan.

Mooses oli suurin Jumalan mies Vanhassa testamentissa. Nöyrin kaikista, sanoo Raamattu. Suurimmat ihmeteot tapahtuivat Mooseksen kautta.

Mooseksen salaisuus oli se, että hän hengessään näki Jumalan maailmoihin. Hän näki siihen oikeaan todellisuuteen, mitä silmät eivät näe. Tuo iankaikkisuusnäkökulma silmissään hän rohkeni tekemään inhimillisesti katsoen älyttömiä valintoja.

Ajattele, että hän piti Kristuksen pilkkaa suurempana aarteena kuin kaikkea, mitä tämä maailma tarjoaa! Me saatamme heittää hanskat tiskiin, jos tulee lopputili, lomautus, terveys reistailee tai kaveri sanoo pahasti.

Miksi olet uskossa?

Olemmeko uskossa siksi, että Kristus antaa meille työpaikan? Vai siksi, että saisimme paremman ystäväverkoston, johon ei tarvitse pettyä? Vai ehkä sen vuoksi, ettemme sairastuisi? Nämä ovat kaikki hyviä asioita, mutta Kristus ei kuollut sitä varten, että saisimme paremman hyvivoinnin ajassa. Ympäri maailman kristittyjä kidutetaan, tapetaan, orjuutetaan ja häväistään. Ja me olemme valmiit kapinoimaan Jumalaa vastaan, kun meille ei moikata kokouksessa tai nuorisopastori tiuskasee väärin. Ei! Kristus kuoli meidän puolestamme, että saisimme syntimme anteeksi ja kirkastaisimme häntä. Että etsisimme häntä ja vaeltaisimme katse Häneen luotuna, ei itseemme ja muihin. Salli minun rakkaudella sanoa; et selviä tulevista ajoista, jos et opi katselemaan hengen silmilläsi näkymättömiä ja tulevia.

Siunausten hinta

Mooses näki parempana kärsiä Jumalan kansan kanssa kuin saada synnistä lyhytaikaista nautintoa. Tämä on niin päinvastaista meidän drive in-kristillisyydelle. Haluamme kaikki Jumalan siunaukset nyt ja heti maksamatta niistä mitään hintaa. Ja kun Jumala koettelee meitä niin kuin Moosesta tai Joosefia, olemme valmiit hylkäämään Jeesuksen.

Haluamme kaiken, mitä maailma tarjoaa ja kaiken mitä Jumala tarjoaa. Emme ole valmiita kärsimään ja saamaan osakseemme pilkkaa puhumattakaan muita vastoinkäymisiä. Kuule mitä Moosekselle kärsimysket ja pilkka merkitsi! Ne olivat hänelle elämän suurin aarre. Ne olivat enemmän kuin kaikki maailman loisto ja synti yhteensä. Tämä kaikki on mahdotontonta ellemme näe hengessä iankaikkisuuteen tulevaan maahan, joka aivan hetken kuluttua aukeaa eteemme.

Etsitkö Jumalan siunauksia? Haluatko olla suuri Jumalan mies tai nainen? Sinun on oltava ensin muukalainen tässä maassa. Et voi omistaa Egyptiä ja Jumalan siunauksia samaa aikaa. Sinun on tehtävä selkeä pesäero maailman ja Jeesuksen välillä. Sinun on rohkeasti otettava vastaan ilolla Kristuksen pilkka. Se on oltava sinulle aarteena ja kalleimpana kaulakoristeena. Paavalin mukaan vainojen ja ahditusten tulisi olla jopa kerskauksen aiheena, koska juuri silloin Kirkkauden Henki lepää yllämme. Tämä on mahdollista vain, kun nostat silmäsi pois omasta itsestäsi, ja ikään kuin näet sen, mikä on näkymätön.

Laske kustannukset uudelleen

Jos olet uskossa vain tätä aikaa varten, olet Raamatun mukaan maailman surkuteltavin ihminen. Ehkä meillä on syytä tarkastella omia perustuksiamme, motiiveitamme ja laskea kustannuksiamme uudelleen. Onko Kristus minulle kaikki silloinkin, kun minulla ei ole mitään muuta? Seuraanko Jeesusta, vaikka en ajallisesti saisi mitään muuta kuin kärsimystä? Olenko valmiina tarpeen tullen luovuttamaan kaiken omistamani ja rakkaani pois, jos se on Jeesuksen seuraamisen hinta? Tiedätkö, että miljoonat ihmiset joutuvat maailmalla vastaamaan näihin kysymyksiin tullessaan uskoon? Kun kustannukset on alussa laskettu tarkasti, emme loukkaannu Jeesukseen koettelemusten tullessa. Vai olemmeko me uskossa vain, jos se kannattaa ajallisesti? Jos näin on, emme selviä tulevien aikojen myrsykyistä. Jeesus ei luvannut koskaan meille ajallisesti suurta menestystarinaa vaan päinvastoin.

Nyt on vielä aika lujittaa perustuksiamme ja laskea kustannukset oikein. Jos todella näkisimme edessämme olevan kirkkauden, kaikki muu olisi sen rinnalla vain halpaa rihkamaa, olipa se sitten rikkautta tai synnin houkutusta. Valitkaamme siis Jeesus, vaikka se valinta veisi meiltä kaiken maallisen ja ajallisen. Hän on kaiken sen arvoinen ja vielä enemmän.

sunnuntai 1. lokakuuta 2017

Näky viimeisten päivien kristityistä (David Wilkerson)

Kirjassaan Näky (v. 1974), David Wilkerson näkee saatanan tulevan viimeistä kertaa Jumalan eteen pyytämään kiusaamaan viimeisen ajan kristittyjä. Seuraavassa ote kyseisestä Wilkersonin kirjan tekstistä. Saakoon se sinussa ja minussa tarvittavat korjaustoimenpiteet aikaiseksi niin kauan kuin se on mahdollista.

Saatana tulee Herran eteen

“Ja Herra sanoi saatanalle: ´Mistä sinä tulet?´ Saatana vastasi: ´Maata kiertämästä ja kuljeksimasta ja tarkkailemasta lopun ajan kristittyjä. Ja Herra sanoi saatanalle: Oletko pannut merkille lopun ajan kristityt, -miten nuhteettomia, miten rehellisiä, miten jumalaa pelkääviä ja Kristusta rakastavia he ovat? Miten he yrittävätkään karttaa pahaa? Sitten saatana vastasi Herralle: Niin, mutta otahan pois se aitaus, jonka olet rakentanut heidän ympärilleen. Job ei olisi hyljännyt sinua köyhyydessään, mutta sinun ei tarvitse muuta kuin lisätä ja siunata kaikkia viimeisen ajan kristittyjä yli kaiken sen, mitä Jobilla oli, ja saat nähdä mitä tapahtuu. Anna heille kaikille omaisuutta yltäkylläisesti niin kuin Jobille. Rakenna heille hienot, uudet kodit. Anna heille hienoja autoja, rahaa ja kaikenlaisia laitteita niin paljon kuin he tarvitsevat. Hukuta heidät asuntovaunuihin, veneisiin, ulkomaanmatkoihin, hienoihin vaatteisiin, eksoottisiin ruokiin, maatiloihin ja säästötileihin. Saat nähdä, kuinka käy viimeisille kristityillesi, kun heistä tulee kylläisiä, rikkaita, kun he saavat lisää tavaroita ja kun he eivät enää tarvitse mitään. He hylkäävät Jumalan ja heistä tulee itsekeskeisiä.”

Näen, että autoista, vaatteista, moottoripyöristä ja kaikenlaisesta materiaalisesta tulee kristityille suurempia esteitä kuin huumausaineista, seksistä tai alkoholista. Näen, miten tuhannet kristityt kiintyvät tavaroihinsa ja miten ne lakkaamatta vaivaavat heitä. He ovat niin kääriytyneet materialismiin, että heistä tulee välinpitämättömiä, sokeita, heikkoja ja hengellisesti alastomia. Kuitenkin kaiken materialistisuuden keskellä he ovat kurjhia ja täysin tyytymättömiä.

Näyssäni näen saatanan seisovan taka-alalla nauramassa pahanilkistä naurua:

“Katso kaikkia rahahulluja kristittyjä, keikareita! Iskikö teihin arvopaperivirus! Hankkikaa kasoittain rahaa! Ostakaa uusia huonekaluja! Hankkikaa suurempia autoja! Kaksi tai kolmekin kappaletta! Ostakaa, sijoittakaa, myykää, menkää naimisiin ja erotkaa! Tämä kaikki sai Lootin sukupolven raunioiksi. Ja niin se saa teidätkin. Te hyvin palkatut, hyvin syöneet ja mukavuutta rakastavat kristityt käytte laiskoiksi, välinpitämättömiksi, ja siksi te olette helppo saalis. Jumala, anna heille lisää kaikkea tuota. Välinpitämättömyys on valtaamassa useimmat heistä, ja se tekee minun työstäni helpompaa”

Rakkaus nautintoihin

Näen monien viimeisen ajan kristittyjen, jotka kerran rakastivat Jumalaa, joutuvan perikatoon siksi, etteivät he voi olla rakastamatta nautintioja. Jumalaa rakastavat eivät saa tyydytystä huumausaineista, laittomasta seksistä, alkoholista, tupakasta tai rivoudesta. Paholainen  tietää tämän. Useimmat näistä lihallisista nautinnoista ovat loukkaavia ja vastemielisiä kristityille.  Näen tuhansien kristittyjen istuvan teattereissa ja asettuvan alttiiksi häpeällisille esityksille, joita he kerran vihasivat. He eivät ole antautuneet mihinkään erikoiseen syntiin, mutta he ovat langenneet värielokuvien, lukuisien kutsujen, seuraelämän ja juominkien hyvinvoiviksi orjiksi. He rakastavat kyllä Jumalaa, mutta he rakastavat nautintoja vielä enemmän. He eivät ole oikeastaan syntisiä Jumalan edessä, ainoastaan vieraita hänelle. Heillä on kiire keinuessaan mukana vauhdissa ja yrittäessään elää vapautunutta kristillistä elämää, että he eivät edes tiedä, miten he ovat muuttuneet ja millaisiksi he ovat tulleet.

Kristittyjen äkillinen evakuointi maan päältä yllättää monet heistä äkkiarvaamatta. Heistä on tullut seurallisia kyläluutia, jotka eivät enää ehdi puhua hetkeäkään Jumalalle yksinäisessä rukouskammiossa.

Vapaa-ajan väärinkäyttö

Näen, että tulevaisuuden synti on vapaa-ajan väärinkäyttö. Tällä ei ole mitään tekemistä niiden viikkojen kanssa, jotka on vietetty lomalla. Ei ole kysymys ajasta, jonka vietät Euroopassa tai Pyhässä maassa. Ei ole kysymys jostakin metsästys- tai kalastusretkestä. Ei ole kysymys tunneista, jotka on vietetty lainelautaurheilun, veneilyn, vesihiihdon tai ratsastuksen parissa. Ei! Uskon, että kaikki nämä ovat hyviä. Minä puhun kaikesta hukkaan tuhalatusta ajasta; ajasta, joka ihmisellä on käyettävissään valitakseen itse, miten käyttää sen; ajasta, jonka hän voisi käyttää keskustelemiseen Taivaallisen Isän kanssa. Kysymys ei ole loman ottamisesta eikä harrastuksista. Kysymys on tuhlatusta ajasta, joka sen sijaan, että se olisi voitu käyttää seurusteluun Taivaallisen Isän kanssa, onkin käytetty kaikkeen muuhun. 

Näen, että saatana tulee jälleen syyttämään viimeisiä kristittyjä:

“Katso, lopun ajan kristittyä, tuota television orjaa! Katso häntä! Hän kuluttaa tuntikausia aikaansa katsomalla sarjafilmejä, huvinäytelmiä, urheiluotteluita, mutta hänellä ei ole aikaa olla kahden kesken Jumalan kanssa. Hän ei saa Jumalaa mahtumaan aikatauluunsa. Hän metsästää, kalastaa, matkustaa. Hän pelaa golfia, tennistä ja koripalloa. Hän käy elokuvissa ja kutsuilla, ja hänestä on tullut kyläluuta, mutta hänellä ei ole aikaa lukea Raamattua tai rukoilla. Tämäkö on lopunajan kristitty, joka vaeltaa uskossa? Onko tämä se kristitty, jonka usko voittaa maailman? Onko tämä se kristitty, jonka on määrä valmistua tulevaa aikaa varten, jolloin vaino ja kaaos ovat maailmassa? Ovatko nämä niitä hummarikristittyjä, joiden päälle maailma kaatuu?”

Tulevaisuuden suurin synti Jumalaa vastaan ei ole ruumiin väärinkäyttö, ei lihan himojen tyydyttämionen eikä edes Hänen nimensä kiroaminen. Suurin synti Jumalaa vastaan on yksinkertaisesti se, että ihmiset eivät välitä Hänestä silloin, kun Hän selvästi kutsuu. Näen tässä salassa tapahtunutta kehitystä. Lopun ajan kristityt, jotka elävät paljon lähempänä Kristuksen tulemusta kuin ensimmäiset kristityt, viettävät kaikkein vähiten aikaa hänen edessään.

David Wilkerson - Näky (s. 52-56)

sunnuntai 24. syyskuuta 2017

Vihainen Karitsa

Oletko ajatellut, että pian tulee päivä, jolloin monet Jumalaan uskovat ihmiset huutavat kallioille ja vuorille:

 "Langetkaa meidän päällemme ja kätkekää meidät hänen kasvoiltansa, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsan vihalta! Sillä heidän vihansa suuri päivä on tullut, ja kuka voi kestää?"

Ilmestyskirja 6:16-17

Heräsin äskettäin miettimään, että pian koittaa aika, jolloin Karitsa ei tunne enää armoa eikä sääliä syntisiä kohtaan. Armolla leikkivät ihmiset joutuvat kohtaamaan vihaisen Karitsan. Vihaisen Jeesuksen.

He eivät pääse pakoon. He huutavat armoa ja tahtovat pelastua. Siihen ei anneta mahdollisuutta. Nyt he heräävät, mutta liian myöhään. Etsikkoaika on mennyt. Se on muuttunut Karitsan vihan ajaksi.

Nyt Karitsa ei kuule heitä vaan nyt hän on valtavan vihainen. Nuo pakenevat ihmiset olivat leikkineet koko elämänsä armolla ja pitivät himojaan ja syntiään rakkaampana kuin Karitsaa, joka oli kerran antanut henkensä heidän edestä. Nyt tuolle leikille oli tullut loppu.

He etsivät pakopaikkaa kallioilta ja vuorilta. He katuvat ja huutavat. He itkevät ja valittavat. He huutavat Jeesusta, mutta liian myöhään. Ymmärrätkö, että he kohtaavat aivan toisenlaisen Jeesuksen, mihin me olemme tottuneet? Aivan toisenlaisen, mitä iso osa Uutta Testamenttia meille kuvaa. He kohtaavat Ilmestyskirjan Jeesuksen. Vihaisen Jeesuksen. On kyseessä aidosti valtavan vihainen Jeesus, joka ei enää lepy. Hän ei enää armahda. Vaikka mitä tekisi niin Jeesus ei ole enää armollinen.

Näistä asioista puhuva ihminen on tänään tuomitsija. Fariseus. Lakihenkinen. Armoton. Ihmiset eivät halua kuulla varoituksen sanaa tulevasta vihasta, vaikka se on tulossa hyvin pian. He eivät kuitenkaan halua uskoa siihen. He uskovat ylenpalttiseen armonaikaan. He eivät usko, että Karitsan viha voi kohdata juuri heitä. Heillehän oli opetettu seurakunnissa vain armollisesta Karitsasta.

Olennaista on, että Raamattu varoittaa Karitsan vihasta suurella vakavuudella. Se on tulossa. Jumala on siitä ennalta varoittanut. Hän on kertonut vihan alle joutuvien valvomattomien ihmisten osasta etukäteen. Hän ei tahdo sinua kokemaan Karitsan vihaa vaan Karitsan veren armon.

Niinpä niin. Tuo Karitsaa pakeneva joukko tulee olemaan kuitenkin valitettavasti hyvin suuri. Vaikka heitä oli varoitettu, he eivät kuunnelleet. He eivät laskeneet päiviään oikein. He pelasivat venäläistä rulettia ja hävisivät.

Ethän sinä ole tuossa porukassa? Tämä hetki on vielä armon aikaa jäljellä. Vielä tänään on pelastuksen päivä.

keskiviikko 20. syyskuuta 2017

Tetelestai

Näinä viimeisinä aikoina olen huomannut, että levottomat kristityt juoksevat tilaisuuksista toiseen etsien siunauksenlähdettä ahdistukseensa ja epävarmuuteensa. Heidän janoiset sydämensä kaipaavat Jumalaa ja hänen kosketustansa. 

Viimeisinä kuukausina olen rukoillut, että Herra voisi auttaa minua löytämään uudestaan siunauksenlähteen. Parannussarnaajan tulee osata ohjata syntiset myös armonlähteelle, joka toimii käytännössä. Tämän asian kanssa olen viime aikoina kamppaillut ja kokenut suurta alamittaisuutta. Olen kokenut osittain jopa epäonnistuneeni kutsumuksessani. Kuitenkin viime kuukausina Jumala on armossaan avannut minulle jotain, joka on syvästi virvoittanut omaa sieluani. Virvoittakoon se myös sinua.

Kristus Getsemanessa

Katso Kristusta Getsemanessa. Synnittömän ja täydellisen elämän elänyt Jumalan Poika rukoilee Isän edessä suurissa tuskissaan. Hän näkee hengessään suuren maljan, jota Isä hänelle tarjoaa. Tuohon maljaan on kaadettu koko ihmiskunnan syntivelka Aadamista viimeiseen ihmiseen. Siihen on kaadettu minun ja sinun kaikki synnit. Siellä on rumimmat ja irstaimmat lankeemukset, joita olemme salassa tai ihmisten edessä tehneet. Sinne on kaadettu ihmiskauppiaiden, Hitlerin ja terroristien mustimmat ja sairaimmat synnit. Mikään ei ole jäänyt tuon maljan ulkopuolelle.

Tuon maljan yläpuolella hehkuu Pyhän Jumalan vanhurskas viha syntiä kohtaan. Kaikki se oikeudenmukainen viha, jolla kirkkauden ja valkeuden Jumala sydämestään vihaa syntiä, suorastaan leimuaa tuon maljan yllä. 

Kun nyt Isä tarjoaa Pojalleen tuota maljaa, Poika tietää sen seuraukset. Juodessaan tuon maljan viimeistä pisaraa myöden pohjaan saakka, Isän Jumalan viha siirtyy Pojan ruumiin ylle. Valtavan tuskan ja stressitilan valtaamana, verisen hien tippuessa otsalta maahan, Poika kysyy kolme kertaa Isältään: Isäni, jos mahdollista, menköön tämä malja minun ohitseni. Ei kuitenkaan niin kuin minä tahdon vaan niinkuin sinä. (Matt. 26:3)) Ja niin tapahtui. Ihmiskuntaa niin paljon rakastava Isä tahtoi, että Poika juo tuon maljan pohjaan saakka, koska mitään muuta tapaa ei olisi pelastaa ihmiskuntaa. Rakkaudesta ihmiskuntaa ja Isää kohtaan Poika joi tuon maljan pohjaan saakka.

Kristus Via Dolorosalla

Getsemanen jälkeen Jeesuksen ruumiiseen siirtyivät meidän syntimme. Ne olivat konkreettisesti Jeesuksessa. Aivan kuin koululainen laittaa repun selkään ja lähtee kuljettamaan sitä koulua kohti, samoin Kristus lähti Getsemanesta kuljettamaan meidän jokaista syntiämme kohti Golgataa. Kun Jeesus lähestyi ristiään kantaen metri metriltä Golgatan kukkulaa, sinun ja minun syntimme olivat hänen ruumissaan joka hetki matkaseurana. Kun Jeesusta ruoskittiin ja häväistiin, meidän syntimme olivat hänen ruumiissaan konkreettisesti. Syntimme olivat fyysisesti ja maantieteellisesti Jeesuksessa ihan oikeasti, ei teoreettisesti. Siksi Raamattu sanoo: Kristus itse kantoi meidän syntimme ruumiissan ristinpuulle.. (1.Piet.2:24) Ja Herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme. (Jes.53:6)

Kristus Golgatalla

Katsokaamme nyt, mitä tapahtui Golgatalla. Avatkoon Jumalan Henki silmämme näkemään, mitä siellä todella tapahtui. Älkäämme nähkö vain ulkoisia tapahtumia vaan nähkäämme kaikki se, mitä hengenmaailmoissa tapahtui tuona hetkenä. Uskon, että pilkkaavien fariseusten ja sotilaiden pilkka olivat kuin hyttysen ininää verrattuna siihen tuskaan, jonka Jeesus hengessään koki.

Raamattu sanoo, että Pitkäperjantaina puolen päivän paikkeilla tuli valtava pimeys koko Golgatan ylle. Keskellä kirkkainta ja paahtavinta päivää Jerusalemin taivas pimeni sysimustaksi yöksi.  Uskon sen olleen yliluonniollinen pimeys. Uskon, että tuona hetkenä Jeesuksen verisen ja runnellun ruumiin ympärille kerääntyivät koko maailman demoniruhtinaat kaikkien joukkojensa kanssa. Tuossa hetkessä Saatana katsoi kärsivää Jumalan Poikaa ja iloitsi. Koko pimeyden maailman kaikki huomio kiinnittyi vain tähän hetkeen, ja he luulivat saaneensa nyt voiton itse Jumalan Pojasta. He luulivat saaneensa lopullisen voiton myös ihmiskunnan sieluista. He eivät tunteet Jumalan salattua pelastussuunnitelmaa sillä jos he olisivat sen tunteneet, eivät he olisi kirkkauden Herraa ristiinnaulinneet. (1.Kor.2:8) Siksi Jeesuksen ruumiin ympärillä oli voimakkain demooninen paine, mitä henkimaailmassa kukaan on koskaan tuntenut.

Huomaa ystäväni, että nyt Jeesuksen yllä lepää Jumalan kyltymätön viha syntiä kohtaan. Jeesuksen runneltuun ja veriseen ruumiseen on sälytetty koko ihmiskunnan synti ja lihan kieroutunut sairaus. (Room. 6:6) Ja juuri sen vuoksi Jeesuksen yllä on pyhän ja vanhurskaan Jumalan kaikki majesteetillinen sekä oikeudenmukainen viha syntiä kohtaan. Niin paljon kuin jokainen meidän lankeemuksemme ansaitsee Jumalan vanhurskaan tuomion, kaikki tuo tuomio on Kristuksen yllä tuona hetkenä. Mitään ei siis jäänyt tuomitsematta. Jumala tuomitsi kaiken synnin Kristuksessa. (Room. 8:2)

Kun Jeesuksen ruumiin elinvoima alkoi loppua, hänen kärsimyksensä lähestyi lakipistettä. Isä Jumala kääntää selkänsä Pojalleen. Isä ei voinut katsoa pyhyytensä ja vanhurskautensa vuoksi niin suurta syntimäärää vaan hän joutui kääntämään selkänsä Pojalleen. Tuona hetkessä Jeesus oli täysin yksin kärsimyksiensä kanssa. Siksi hän huutaa: Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut? (Matt. 27:46) Jeesus siis koki Jumalan hylkäämisen, ettemme me kerran tulisi Jumalan hylkäämäksi. 

Se on täytetty

Tämän kaiken jälkeen koitti hetki, jolloin Jeesus tiesi kaiken olevan ohitse. Demonimaailman painostus, syntivelan paino ruumiissaan, Jumalan vihan voima ja tuomion alaisuus olivat tulleet loppusuoralle. Tuon hetken tullessa Jeesus huutaa ihmiskunnan historian suurimman voitonhuudon: Se on täytetty! (Joh. 19:30) Tuo kreikan kielen sana Tetelestai tarkoittaa sitä, että työ on saatettu loppuun. Velka on maksettu. Mitään ei ole jäänyt maksamatta. Hän yksin teki tuon työn juomalla maljan ja kärsimällä meille kuuluvan rangaistuksen.

Majesteetillisen voitonhuutonsa jälkeen Jeesus Kristus, Jumalan synnitön ja viaton Uhrikaritsa, kallisti päänsä ja antoi henkensä. Kuolemallaan hän sai aikaan suurimman voiton, mitä kukaan voi voittaa.

Golgatan voitto

Jeesus voitti kuolemallaan synnin vallat ja voimat. Hän yksin taisteli voiton kaikista syntitottumuksista ja lihamme sairaimmista kieroutumista. Onhan kirjoitettu: Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi.. (Jes: 53:4) Jeesus voitti sinun lihasi. Hän taisteli sinun lihastasi voiton. Hän voitti sinun himosi ja kaikki syntisi. Sinun ei tarvitse voittaa omaa lihaasi, koska Jeesus on sen jo tehnyt. Sinun lihasi on tyrmätty ja selätetty. Vaikka sinun lihasi voittaa aina sinut, se ei voittanut Jeesusta vaan Jeesus voitti sen. Ja Jeesuksessa, sinä saat astua sisälle tuohon voittoon. Siksi kukaan ei voi sanoa, ettei ole voimaa syntiä vastaan, jos on Kristuksessa. Se on valhe. Jeesus on jo voittanut lihan ja synnin. Sen vuoksi kukaan Jeesuksen oma ei voi olla enää synnin orja.

Jeesus otti lopullisen selätysvoiton kaikista henkivalloista ja voimista. Tuo vanha Käärme, Perkele, sai kuolettavan iskun Golgatalla. (1.Moos.3:15, Ilm. 12:11, Luuk. 11:22) Ja hän ei tule siitä toipumaan. Juuri silloin, kun Perkele luuli saavansa voiton Jeesuksesta, Jeesus saikin voiton hänestä. Kaikki aseet, jotka henkivallat omistavat, on riistetty heiltä pois Golgatalla. Siksi Raamattu sanoo Jeesuksesta: Hän riisui aseet hallituksilta ja valloilta ja asetti heidät julkisen häpeän alaisiksi; hän sai heistä hänen kauttaan voiton riemun. (Kol. 2:15) Näetkö, mitä henkivalloille tapahtui Golgatan tapahtumien kautta? Jeesus riisui heiltä kaikki aseet, joilla he voivat sotia sinua vastaan. Jeesus häpäisi Perkeleen vallat ja voimat ja asetti heidät julkisen häpeän alaiseksi. Perkele ei voi Kristuksessa olevalle uskovalle mitään. Hänellä ei yksinkertaisesti ole enää aseita voittaa Jeesuksen omaa. Ainut asia, mitä hän voi tehdä, on valehdella. Hän kiertää kyllä meitä ympäri ja yrittää saada meidät keskusteluyhteyteen, aivan kuin Eevan. Hän voi kuiskuttaa ja yrittää saada meidät valheillaan lankeamaan pois Kristuksesta. Mutta älkäämme lähtekö keskusteluyhteyteen hänen kanssaan. Vastustakaamme häntä Jeesuksen Kristuksen nimessä ja hän pakenee. Hän ei voi sille mitään, koska hänet on voitettu, riisuttu aseista ja asetettu voimattomana julkisen häpeän alaiseksi.

Jeesusta kohtasi Jumalan viha ja tuomio. Ne eivät kohtaa enää sinua, jos olet Jeesuksessa. Ketään ei tuomita kahta kertaa samasta rikoksesta. Kristus otti päälleen sen tuomion, joka kuului meille. Siksi Raamattu sanoo Jeesuksen omista: Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita.. (Joh.3:18) Me uskovat pelkäämme usein, että Jumala rankaisee meitä jostain. Ystäväni, Jumala ei rankaise meitä enää koskaan synneistämme, koska rangaistus oli Jeesuksen päällä. Jumalan viha ei myöskään koskaan voi kohdata meitä, koska se löi kaikella kauheudellaan Jeesusta meidän edestämme. Siksi Raamattu sanoo Jeesuksesta: Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi.. (Jes. 53:5) Niin kauan kuin pysymme Kristuksessa, meillä on rauha ja turvallisuus.

Ylösnousemusvoima

Tiedätkö, että Jeesus meni Tuonelaan voittajana? Hän meni hakemaan sieltä kaikki vanhan liiton pyhät, ja toi heidät sieltä paratiisiin. Hän riisti demoniruhtinailta, Kuolemalta ja Tuonelalta, avaimet. Hän on kuoleman voittaja ja hänessä me saamme katsoa kuolemaa voittajina silmiin Jumalan yliluonnollinen rauha sydämissämme.

Kolmantena päivänä Golgatan tapahtumista Jumalan Henki lähti liikkeelle. Hän tuli halki avaruuden, läpi kalliohaudan ja herätti Jeesuksen kuolleista. Hän teki Jeesuksen runnellun ja kuolleen ruumiin uudeksi ja eläväksi. Tuossa ylösnousemuksessa oli valtaisa voima. Aivan kuin esimakuna tulevasta, monien vanhan liiton pyhien ruumiit nousivat ylös. Heidän kuolleiden luittensa ympärille kerääntyi hetkessä uusi ylösnousemusruumiin muoto, ja he nousivat ylös. He lähtivät kävelemään Jerusalemin kaduille todistukseksi tulevasta ylösnousemuksesta. (Matt.27:53)

Tuo sama ylösnousemusvoima, Pyhän Hengen voima, on se voima, joka vaikuttaa meissä uskon Jeesukseen. Usko ei ole älyn tai järjen tuotos vaan Ylösnousemusvoiman tuotos. (Ef. 1:19-20) 

Tuo ylösnousemusvoima on se voima, joka antaa sinulle yliluonnollisen kyvyn vaeltaa Jumalan tahdossa täällä ajassa. Ylösnousemusvoima on se, joka tekee sinut kykeneväksi elämään voittoisaa uskonelämää. Jos olet Kristuksessa, tuo voima on sinussa. (Room. 8:11)

Kristus - vanhurskautemme

Kaikki, mitä edellä olen kirjoittanut Kristuksen työstä, on sinun vanhurskautesi. Kaikki, mitä Kristus on, on sinun vanhurskauttasi. Kristus, ja hänen työnsä sinun edestäsi, on yhtä kuin Jumalan vanhurskaus. Ja se kaikki annetaan sinulle lahjana. Jumalalle ei kelpaa mikään muu vanhurskaus kuin hänen oma vanhurskautensa. Ainoastaan Herrassa on vanhurskaus, sanoo Raamattu. (Jes.45:24) Jumalalle kelpaavaa vanhurskautta ei löydy mistää muualta paitsi hänestä itsestään. Tuo vanhurskaus annetaan lahjaksi ihmiselle Kristuksen täyetyn ristintyön perusteella:

Sen, joka ei synnistä tiennyt, hän meidän tähtemme teki synniksi, että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi. (2.Kor. 5:21)

Ymmärrätkö, että Kristus ja hänen täydellinen työ kokonaisuudessaan on sinulle lahja, jonka kautta tulet yhtä vanhurskaaksi kuin Jumala? Et tarvitse muuta kuin Kristuksen täytetyn työn. Kaikki, mitä lisäät siihen, turmelee sen. Älä lisää siihen mitään. Älä silloinkaan, vaikka se näyttäisi kuinka kauniilta. Älä koskaan lohduta itseäsi pyhityselämäsi onnistumisilla tai palvelutyösi hedelmällisyydellä. Ne eivät tuo sinulle vanhurskautta. Ne ovat vain vanhurskauden hedelmää ja sen seurausta. Iloitse Kristuksesta ja hänen työstään. Olkoon se sinulle ainut kerskauksen aihe ja ainut ansio Jumalasi edessä, vaikka olisit voittanut miljoona sielua Kristukselle.

Ehkä voimattomuutesi ja epävarma vaelluksesi johtuu siitä, että sinulla on liian hatara käsitys vanhurskautesi perustasta. Katso Kristuksen täydellisyyttä ja täydellistä vanhurskasta tekoa Golgatalla. Jumala näkee sinut yhtä vanhurskaana kuin Kristus on. Isä, Kristus ja sinä, olette yhtä vanhurskaita, jos olet Jeesuksen oma ihminen. Ei niin, että sinussa itsessäsi olisi vanhurskautta, mutta Kristus on vanhurskas ja hänessä olet sinäkin. Kristuksessa olet voittanut synnin ja perkeleen sekä kohdannut Jumalan oikeudenmukaisen tuomion ja vihan. Hänessä saat voiman kaikkeen, mihin Raamattu sinua velvoittaa. Hän ei vaadi sinulta mitään, mihin hän itse ei anna sinulle voimaa. Ymmärrätkö, että Kristus on kaikki, mitä tarvitset? Et tarvitse muuta. Jumala teki pelastuksen tien Poikansa kanssa niin helpoksi ihmiselle, että heikoin ja voimattominkin voi sen saada hetkessä. 

Lopuksi

En osaa sinulle paremmin tätä kuvailla. Kunpa osaisin, mutta en löydä sanoja siihen. Siunauksenlähde on kuitenkin täysin avoin. Se on aivan silmiesi edessä. Se on avattu Golgatalla eikä kukaan voi sitä sulkea. Ehkä joku on pimittänyt sen silmiltäsi. Ehkä sinulle ei ole kerrottu siitä oikein. Tai sitten oma heikkoutesi yhdistettynä saatanan syytöksiin on sumentanut näkökykysi ja uskosi. Juuri sinua varten tuo lähde on avoin. Se on avoin juuri syntistä, lankeilevaa ja epäonnistunutta varten, että hän saisi voiman nousta. Tule ja juo! Omista Golgatan ihmeellinen ansio omaksesi Jeesuksen luona. Jumalan vanhurskaus tarjotaan sinulle Kristuksessa Jeesuksessa. Hänet nähdessäsi aukeaa toinen lähde: Pyhän Hengen voiman lähde, joka tekee voimattomasta voimakkaan. Kiitos Jumalalle!

Älä etsi Jumalan siunauksia mistään muualta. Ne vuotavat Golgatalta ja Kristuksen haavoista. Hän on sinulle kaikki, mitä tarvitset. Omista vain hänet, ja sinulla on oleva kaikki. Jos et omista häntä, sinulla ei ole mitään. Olkoonpa palvelutyösi kuinka suuri ja mahtava. Olkoonpa pyhityselämäsi kasvanut kuinka hedelmälliseksi tahansa. Olkoonpa Hengen voimasi kuinka ylitsevuotavaa tahansa. Ne eivät tee sinusta edes promillen vertaa otollisempaa Jumalan edessä. Vain Jeesus Kristus on vanhurskautesi pohja tai sitten sitä ei ole ollenkaan. Kristus on uskon elämäsi alkaja ja täydelliseksi tekijä. (Hepr.12:2) Ilman häntä sinulla ei ole mitään, ja Hänessä sinulla on kaikki.

Tutki enemmän Kristusta ja juurru syvemmälle häneen. Etsi rukoillen Raamatustasi tietoa hänestä ja hänen ihmeellisestä veren voimastaan. Rukoile Herraa, ja Hän tulee antamaan ylösnousemuisvoiman olemaan valtaisana ja ylitsevuotavana sinun elämässäsi. Se murtaa lihansi ja synnitottumuksesi.

Nyt on aika rakentaa kalliolle. Tulvat ovat tulossa, ja ne tulevat koettelemaan henkilökohtaisesti kunkin meidän rakennuksemme. (Luuk.6:47-49) Nyt on aika tehdä perustusten tarkistus elämissämme. (1.Kor.3:11) Tulvien tullessa, siihen ei ehkä ole enää aikaa. Silloin perustus on oltava kunnossa.

maanantai 4. syyskuuta 2017

Uskovainen nuorimies (Luuk. 18:18-28)

Nuori innokas seurakunta-aktiivi

Kerran Jeesuksen luokse tuli eräs hyvin uskovaisena pidetty mies. Hän oli, nuoresta iästään huolimatta, oman aikansa oikeaoppisimman seurakunnan vanhimmistoveli. Hän tunsi Raamattunsa erittäin hyvin, ja hänen elämänsä oli sopusoinnussa hänen puheidensa ja Raamattunsa kanssa. Hänelle Raamattu oli avautunut aivan erikoisella tavalla 6-vuotiaasta lähtien, joten hänelle oli uskottu seurakunnassa vastuullinen Raamatun opettajan virka. Hän toimi yhtenä seurakuntansa paimenista ja vastasi monien seurakuntalaisten hengellisen ravinnon saannista.
Hän ei myöskään ollut koskaan rypenyt maailman riennoissa vaan oli elänyt mahdollisimman kaukana likaisista ja räikeistä syntitottumuksista niin kuin kymmenen käskyn laki uskovaista velvoitti. Hän antoi ymmärtää, että hän oli lapsuudestaan asti ikään kuin ollut uskossa. Hänellä ei ollut varsinaista ”uskoontulopäivää” niin kuin joillain maailmasta tulleilla syntisillä on. Hän siis lukeutui niihin onnekkaisiin, jotka ovat tavallaan aina olleet uskossa. Ainakin niin hän antoi Jeesuksen ja kuulijoiden ymmärtää.
Hän uskoi Jeesukseen vilpittömästi kaikella älynsä voimalla, ja se ajoi hänet Jeesuksen luokse. Ehkä hän oli kuullut Jeesuksen sanovan, ettei ketään heitetä hänen luotaan pois. Tuo mies siis rohkaisi mielensä ja asteli eräänä päivänä Jeesuksen eteen.
Yksi ongelma
Vaikka mies tunsi Raamattunsa, eli hurskasta elämää, ahkeroi raamatullisessa seurakunnassa ja yritti tehdä kaikin voimin Jumalan tahtoa, jokin jäyti tuon miehen omaatuntoa. Hänellä ei nimittäin ollut pelastusvarmuutta. Hänellä ei ollut kuoleman edessä rauhaa, ja tuo rauhattomuus juuri toi hänet Jeesuksen luokse.
Mies esitteli itsensä ja meriittinsä Jeesukselle, ja kyseli iankaikkisen elämän tietä. Puuttuiko vielä jotain? Mikä toisi rauhan ja pelastusvarmuuden?
Jeesuksen vastaus
Jeesus näki tuon miehen sydämeen. Hän näki jotain sellaista, mitä kukaan muu ei nähnyt. Ehkä tuo mies itsekään ei nähnyt hyvyytensä ja raamatullisuutensa takaa omaan sydämeensä saakka. Mutta kiitos Jumalalle, että Jeesus näki ja antoi suoran ja lahjomattoman totuudellisen vastauksen. Tuo mies nimittäin rakasti jotain asiaa enemmän kuin Jumalan tahtoa. Tuon miehen sydän oli kiinni hänen omaisuudessaan ja tässä maailmassa. Rakkaus rahaan ja mammonaan esti tuota miestä pääsemästä ahtaasta portista sisään kaidalle pelastuksen tielle. Hän ei ollut, oikeaoppisuudestaan huolimatta, Jumalan ystävä vaan Jumalan vihollinen. Maailman ystävä ja sitä rakastava ihminen nimittäin on Raamatun mukaan Jumalan vihollinen. (Jaak.4:4, 1.Joh.2:15)
Uskovainen, mutta ei uudestisyntynyt

Tuo mies oli koko elämänsä ajan yrittänyt olla uskovainen. Hänestä oli jalostunut niin uskovaisen näköinen mies, ettei kukaan, edes hän itse, tiennyt syytä rauhattomuuteen. Hän ei ollut uskonnollisen kylmä ja paha fariseus vaan jotain paljon jalomman näköistä. Hän oli aidosti niin lähellä uskovaista kuin ihmisvoimin, Raamatun tuntemisen ja seurakuntakoneiston avulla ihminen voi päästä. Hän ei ollut harhaoppinen. Hän ei ollut väärässä seurakunnassa. Hän oli mitä raamatullisemman seurakunnan jäsen kaikilla raamatullisilla ja oikeaoppisilla herkuilla varustettuna. Hän, jos joku, oli uskovainen ulkoapäin.
Kuitenkaan tuo mies ei ollut pelastunut, vaikka kaikki pelastuksen elementit olivat käsillä ja koristeena miehen ulkokuoren ympärillä. Tuo mies ei ollut koskaan kokenut sitä, kun Jumalan Henki uudestisynnyttää hänet Jumalan lapseksi. Ilman sitä, hän ei voinut edes nähdä Jumalan valtakuntaa saatikka päästä sinne. (Joh. 3:3) Tuo mies ei koskaan ollut tullut Jumalan Hengen vaikuttaman pyhyyden alla synnintuntoon. Siksi hän ei myöskään ollut koskaan kokenut  tarpeelliseksi hylätä syntejään. Eihän kukaan voi hylätä syntejään, jos ei näe niitä. Eihän kukaan voi tehdä parannusta, jos ei tiedä, mistä parannus pitäisi tehdä.
Kaiken jumalisuuden verhon takana nuoren miehen elämä oli kuitenkin yhtä suurta syntiä. Hän rakasti omaa tahtoaan enemmän kuin Jumalan tahtoa, eikä hän ollut koskaan lähtenyt aidosti seuraamaan Jeesusta. Jumalan tahto oli hänelle elämän tärkeysjärjestyksessä toisella sijalla.

Kun Jeesus kehotti miestä tekemään parannuksen siitä synnistä, mikä sitoi miestä, mies ei tahtonut. Hän lähti murheellisena pois Jeesuksen luota. Hän ymmärsi nyt ensimmäistä kertaa elämässään, että hän ei ollutkaan uskovainen. Hän oli äärimmilleen ulkokullattu syntinen, jonka sydän ei ollut koskaan uudestisyntynyt. Nyt hän näki, että koko hänen tähänastinen elämä oli ollut mitä suurinta petosta. Suuret syntiset näkevät syntinsä, mutta tämä mies ei ollut nähnyt. Hän oli luulevainen, eikä uudestisyntynyt uskovainen. Hän ymmärsi, että hänen sydämensä oli kiinni tässä maailmassa eikä hän omin voimin voinut itseään pelastaa.
Tullessaan Jeesuksen luokse, nuori mies koki kuitenkin parhaan asian, mitä hänelle koskaan oli tapahtunut. Hän näki oman sydämensä uudestisyntymättömyyden, syntisyyden ja ulkokultaisuuden. Uskonnollisuuden naamarit riisuttiin ja Jumalan sanan kaksiteräinen miekka oli uponnut kahvaa myöten miehen sydämeen. Ja juuri tuo Jumalan sana oli miehen sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija. (Hepr. 4:12) Nyt oli ensimmäistä kertaa miehen elämässä herännyt tarve tulla pelastetuksi. Oli tullut selkeä tietoisuus siitä, että on tehtävä parannus. Oli tehtävä valinta, seuratakko syntiä vai Jeesusta.
Lopputulos

Mies lähti murheissaan pois. Jumalan mielenmukainen murhe saa aikaan kuitenkin parannuksen, joka koituu pelastukseksi. (2.Kor.7:10) Jeesus ei lähtenyt miehen perään kosiskelemaan häntä takaisin vaan antoi hänelle aikaa laskea kustannuksia. Jeesus ei madaltanut pelastuksen ja opetuslapseuden rimaa ja hintaa. Se on aina ollut entisen elämän ja oman tahdon kadottaminen ja hylkääminen. (Luuk. 14:26,33) Ehkä tuo mies tuli myöhemmin Jeesuksen opetuslapseksi. Ehkä hän kustannukset laskettuaan luopui kaikesta ja hylkäsi valkoisiksi kalkitut kätketyt syntinsä. Tai ehkä hän paadutti mielensä ja syytti myöhemmin Jeesusta lakihenkiseksi tuomitsijaksi, joka ei hyväksy hänen uskoaan. Helpointahan on kieltää totuus kuin myöntää totuus, kun se  tuomitsee meissä olevan pimeyden ja viiltää sydäntä. Nähdessään tämän dramaattisen näytelmän, Pietari toteaa:
"Katso, me olemme luopuneet siitä, mitä meillä oli, ja seuranneet sinua." (Luuk. 18:28)
Opetuslapseuden hinta oli tuolloin kaikesta omasta tahdosta, synnistä ja entisestä elämästä luopuminen. Kirkon- ja seurakunnankirjoihin voi saada nimen ihan muilla ehdoilla. Opetuslapsen nimen, jonka Jeesus kirjoittaa taivaalliseen Elämän kirjaan, saadaan vain Hänen antamilla ehdoilla. Pietari oli tullut kerran syntiseksi, luopunut kaikesta ja lähtenyt seuraamaan Jeesusta. (Luuk.5:8) Koettuaan synnintunnon ja Jeesuksen armon, mikään ei ollut sen rinnalla liian suuri hinta. Kaikki oli Jeesuksen seuraamisen rinnalla vain halpaa roskaa niin kuin Paavali sanoo. (Fil.3:7-8) Pelastuksen väärällä puolella olevalle oman lihallisen elämän kadottaminen on usein liian suuri hinta. Näin kävi myös valitettavasti kertomuksemme nuorelle miehelle. Pelastuksessa sisällä olevat taas surkuttelevat sitä, miksei jo aikaisemmin antanut elämää Jeesukselle ja luopunut omasta entisestä elämästään. Jeesuksen antama uusi elämä on moninverroin enemmän elämisenarvoista jo täällä ajassa.

Entä sinä?

Olet ehkä seurakuntanuori. Olet käynyt kasteella. Kuulut raamatulliseen seurakuntaan. Tunnet Raamattusi. Osaat perustella kristinuskon oikeaksi. Ehkäpä olet ollut raamattukoulussa ja osaat herätyshistorian väkevimmät saarnat ulkoa. Ihailet suuria saarnamiehiä ja samaistut heihin. Olet vastuullisissa tehtävissä seurakunnassa. Uskot Jeesukseen älylläsi, ja tiedät teologisesti pelastuksen tien. Olet aina uskonut Raamatun olevat totta. Tämä kaikki on hyvää, mutta se ei ole läheskään sama kuin uudestisyntymä. Voit ilman Jumalaa tehdä kaiken tuon edellämainitun ja olla yhtä kaukana pelastuksesta kuin taivas on helvetistä. Määrättyyn piisteeseen saakka voit jalostua hyvin hurskaaksi. Jopa niin hurskaaksi, ettei kukaan maailmassa näe sydämesi todellista tilaa. Voit olla saarnaaja ja opettaja seurakunnassasi, mutta silti uudestisyntymätön. Osaat taitavasti referoida väkeviä netistä kuultavia saarnoja, ja tehdä niistä todella palavan kuuloisia palopuheita. Lohdutat itseäsi sillä, että käsiesi alle tulee ihmisiä puheidesi jälkeen siunattavaksi. Annat tämän kaiken lohduttaa itseäsi, ja tukahdutat sillä sydäntäsi jäytävät epävarmuuden ja rauhattomuuden.

Usko voi loppujen lopuksi olla vain päässäsi, ei sydämessäsi. Raamattu kehottaa meitä vakavasti koettelemaan itseämme, olemmeko uskossa? Olemmeko uudestisyntyneet? (2.Kor. 13:5) Mieti tarkasti seuraavia kysymyksiä: Oletko Jumalan väkevän käden alla tullut suureksi syntiseksi, nähnyt oman sydämesi saastan ja kokenut Jeesuksen veren puhdistavan voiman? Oletko hylännyt kaiken oman tahdon tien ja salaiset syntisi? Nuorimies, oletko pornon orja? Nuori nainen, oletko kiltti uskovankodin tyttö, joka on oppinut, vailla uudestisyntymän kokemista, sääntöjä noudattamalla elämään nätisti? Hyvä niin, mutta milloin hylkäsit syntisi? Ne salaiset, mitättömän näköiset, pienet ja valkoiset syntisi? Isojahan sinulla ei ehkä olekaan. Mutta ilman uudestisyntymää koko elämäsi on yhtä syntiä ja suurta itsepetosta Jumalasi edessä.
Ratkaisu
 
Jeesus taisteli synneistäsi voiton Golgatalla. Hän voitti penseytesi, valkoiset sekä mustat syntisi, uskonnollisuutesi ja rauhattomuutesi. Tule nyt sellaisenaan Jeesuksen luokse. Tee niin kuin hän sanoo. Älä lähde murheellisena pois vaan anna nyt kaikkesi Jeesukselle. Luovu kaikesta entisestä yrittämisestä äläkä tee siitä uskosi perustaa. Ainut vanhurskaus, mikä Jumalalle riittää, on Jeesuksen verinen lahjavanhurskaus, jonka hän Golgatan ristillä taisteli hyväksesi. Sen Ylösnoussut elävä Jeesus tahtoo tänään lahjoittaa sinulle, kun luovut kaikesta, käännyt pois synneistäsi ja annat koko elämäsi hänen armollisiin käsiin.

torstai 31. elokuuta 2017

Näky valheellisesta Jeesus-liikkeestä (David Wilkerson)


David Wilkerson näki vuonna 1973 näyn valheellisesta Jeesus-liikkeestä. (David Wilkerson: Näky 1974 sivut 58-59)

Tekisi mieleni ottaa paljon esimerkkejä aivan lähiaikoina Suomessa ja maailmalla kiertävistä julistajista; suomalisista ja ulkolaisista. En kuitenkaan tee sitä nyt vaan jätän kaiken lukijan arvioitavaksi.
Tässä Wilkersonin näky. Koettele itse tarkaten ja miettien tämän hetken ns. hengellistä kenttää.
Valheellinen Jeesus liike
Syntyy, väärä ”Jeesus-liike”, joka korostaa pahojen henkien ulosajamista. Sen kannattajat haluavat parantaa sairaita ja tehdä silminnähtäviä ihmeitä. He ruokkivat köyhiä ja saarnaavat suuresta rakkaudesta. Mutta heidän joukossaan on vääriä profeettoja, jotka eivät ole koskaan täysin antautuneet Kristukselle. Juuri he saarnaavat rakkaudesta Hänen nimessään, mutta pysyvät yhä vanhassa synnissään ja kapinoivat. He ovat vääryyden palvelijoita ja saatanan välikappaleita, saatanan, joka tahtoo saattaa huonoon huutoon todellisen Jeesus-liikkeen.
Raamattu ennustaa, että monet tästä väärästä Jeesus-kansasta seisovat Jumalan valtaistuimen edessä sanoen:
'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?' (Matt. 7:22)
Mutta Herra sanoo heille:
'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät.' (Matt. 7:23)
Uskon, että tämä viittaa niihin, jotka kulkivat saarnaten Hänen nimessään, antoivat hoitoa karanneille lapsille, ruokkivat köyhiä ja vaatettivat alastomia – kaikki Kristuksen rakkauden nimessä, mutta ilman ristiinnaulitun, tuonelaan astuneen ja ylösnousseen Jeesuksen elämää. He pesivät itsensä puhtaaksi synneistä ja lisäsivät Jeesuksen mainoskyltikseen. He olivat iloisia ja riehakkaita Jeesuksen seuralaisia, mutta he eivät ole koskaan olleet Golgatalla, jossa heidän syntinsä olisi pesty pois.
Kun vaino tulee, he palaavat seksiinsä, huumausaineisiinsa ja vanhaan elämäntapaansa. Ainoastaan ne, jotka ovat täysin antautuneet Jeesukselle Kristukselle ja jotka Hänen verensä on puhdistanut, pelastuvat.

Mikseivät he muutu?

Monet kysyvät tänään, mikseivät ihmiset enää muutu tullessaan Jeesuksen luokse.

Annapa, kun jaan sinulle muutamia ajatuksia, en vastauksia.


Tulevaiset


Jeesus, he tulevat luoksesi saadakseen siunauksia.

He tulevat luoksesi saadakseen taloutensa kuntoon.

He tulevat luoksesi, että korjaisit särkyneen avioliiton.

He tulevat luoksesi saadakseen armolahjoja.

He tulevat luoksesi, että näkisivät ihmeitä.

He tulevat luoksesi, että vapauttaisit päihderiippuvuuksista.

He tulevat luoksesi, että varjelisit lomamatkan.

He tulevat luoksesi saadakseen uuden työpaikan.

He tulevat luoksesi saadakseen uuden asunnon.

He tulevat luoksesi, että auttaisit opiskeluissa.

He tulevat luoksesi, että auto tulisi kuntoon.

He tulevat luoksesi, jotta lapset menestyisivät elämässä.

He tulevat luoksesi, jotta saisivat terveen vanhuuden.

He tulevat luoksesi, että saisivat rauhaa ja rakkautta.

He tulevat luoksesi, koska pelkäävät terroristeja.

He tulevat luoksesi, koska maailma on ajautumassa kaaokseen.

He tulevat luoksesi, että lopettaisit sodat.

He tulevat luoksesi, koska ovat kuulleet sinun jakavat ilmaisia taivaslippuja.

He tulevat sinun luoksesi, että kuolinhetkellä olisi taskussa ilmainen pakolaisviisumi helvetistä.

He tulevat luoksesi varmuuden vuoksi.



Uusi Jeesus


Olet heille hätävara, sosiaaliturvan jatke, ilmainen ylilääkäri, hyvä haltia ja siunausautomaatti.

Olet kuin vaahtosammutin, joka otetaan käyttöön hädän hetkellä.

Sinä olet olemassa, että siunaisit meidän suunnitelmamme kirkkokuntasirkuksessa ja oman tahdon tiellä.

Et ole Herra. Et elämän tarkoitus.

Olet vain hyvä kaiken hyväksyvä kaveri.

Sinun luonasi ei enää tarvitse laskea kustannuksia.

Seuraamisesi ei enää maksa koko elämää.

Opetuslapseuden hinta ei ole enää oman tahdon kadottaminen ja vihaaminen.

Sinä olet se, joka hyväksyy ja sallii kaiken.


Olet tullut siunaamaan meidän valintamme, jotka oman tahtomme mukaan teemme.

Sinä olet meidän seuraajamme emmekä me sinun.

Sinusta on tullut meidän palvelija, jota pyydetään siunaamaan meidän päätökset seurakunnissamme.

Et vaadi keneltäkään enää mitään. Jos vaatisit, sinut heitetään lakihenkisenä pois.

He ovat ottaneet Aaronin tavoin piirtimen käteensä ja muokanneet sinusta sellaisen Jumalan kuvan, joka sopii kaikille.


He ovat piirtäneet sinusta itselleen kultaisen vasikan, jonka ympärillä kyllä juhlitaan Herraa, vaikka edessä on itse tehty epäjumalankuva.

Olet heille itse tehty fantasia-Jeesus, joka ei ole Raamatun Jeesus.

He seuraavat kyllä Jeesusta, mutta eivät Raamatun Jeesusta.

He seuraavat itse tehtyä uskonnollista illuusio- Jeesusta, joka on juuri sellainen kuin he itse haluavat hänen olevan.



Kysymyksiä, ei vastauksia


Mikseivät ihmiset muutu?

Mikseivät ihmiset uudestisynny?

Miksei Jumalan voima vaikuta seurakunnissamme niin kuin Raamattu opettaa?

Miksei seurakunnissamme ole enää pyhyyttä?

Miksi armolahjat eivät enää toimi niin kuin Raamattu antaa ymmärtää?

Koska viimeksi näit ihmisen, joka etsi Herraa vain saadakseen synnit anteeksi ilman mitään ehtoja?

Koska viimeksi näit sielun, joka itki syntejänsä Jeesuksen edessä?


Milloin viimeksi kuulit seurakunnassa jonkun huutavan Mitä minun pitää tehdä, että pelastuisin?

Milloin viimeksi näit jonkun tulevan Jeesuksen luokse kadottaaksensa koko elämänsä?

Milloin näit viimeksi ihmisen, joka näki kaiken muun roskana Jeesuksen tuntemisen rinnalla?

Kuka uskaltaa enää puhua itselleen kuolemisesta ja oman elämän kadottamisesta?

Niinpä niin. Heitä on harvassa.

Vieläkö kysyt, mikseivät he muutu, vaikka he tulevat Jeesuksensa luokse?



Ainut vastaus


Ketkä sitten muuttuvat?

Synti on voitettu Golgatalla.

Perkele on voitettu Golgatalla.

Jumalan vanhurskaus on valmistettu lahjaksi Golgatalla.

Raskaimmat himot ja sitovimmat syntitottumukset ovat voitetut Golgatalla.

Kaikki on maksettu Golgatalla.

Kaikki on taisteltu Golgatalla.

Kaikki on täytetty Golgatalla.

Kaikki on valmistettu Golgatalla.

Tämä kaikki annetaan sinulle kokonaan lahjaksi Jeesuksen luona, kun sydämessäsi olet valmis kadottamaan vanhan elämäsi, syntisi ja oman tahtosi.

Silloin Jeesus antaa sinulle lahjaksi uuden ja yltäkylläisen elämän.

Aamen.

 

tiistai 8. elokuuta 2017

Jumalanpalvelus 24/7🔥

Raamatullinen Jumalanpalvelus ei tapahdu rukoushuoneissa sunnuntaina klo 11, klo 14 tai klo 17. Se tapahtuu Jeesuksen seuraajien sydämissä ja valinnoissa rukoushuoneen ulkopuolella viikon jokaisena päivänä klo 00-24.00.

Tuo Jumalanpalvelus ei tapahdu käsin tehdyissä temppeleissä. Se tapahtuu Uuden liiton temppeleissä; uudestisyntyneissä uskovissa.


Tuossa Jumalanpalveluksessa Jeesuksen seuraaja kieltää itsensä ja julistaa omalle tahdolle ja haluille kuolemantuomion.

Tuon Jumalanpalveluksen perustana ei ole se mitä teemme ja olemme kirkkorakennusten sisällä. Perustana ja pohjana on oman sydämen varjeleminen maailmalta ja synniltä. Siitä kumpuaa kaikki teot, jotka Jumala vaikuttaa.

Tuossa Jumalanpalveluksessa Pyhä Henki tekee sitä mitä tahtoo niinkuin tahtoo.

Tuossa Jumalanpalveluksessa Jumalan tahto tapahtuu palvelijan elämässä joka hetki.

Tuota Jumalanpalvelusta ei tarvitse mainostaa lehdissä tai radioissa. Sitä pääsee seuraamaan livenä jokainen kohdalle tuleva ihminen.

Tuossa Jumalanpalveluksessa ei kerätä uhreja. Golgatalla maksettiin kokouskulut, puhujapalkkiot ja ostettiin koko temppeli Jumalan omaisuudeksi.

Tuossa Jumalanpalveluksessa puhujuna on aina Jumala itse..

Tämä on ainut Jumalanpalveluksen muoto, jonka Raamattu tuntee. Se tapahtuu 24/7 ihmisen sydämissä. Siellä oleva palvelus ei voi olla salassa. Se näkyy aina ulospäin.

Siinä Jumalanpalveluksessa ei tarvitse pumpata Jumalan läsnäoloa tilaisuuteen. Jumalan läsnäolo, tuli ja voima lankeaa aina ristintien kulkijan eläväksi uhriksi annetun elämän ylle.

Tuo Jumalanpalvelus on maailman tehokkain apologetinen peruste jumalattomalle maailmalle Elävän Jumalan todellisuudesta.

Tuossa Jumalan palveluksessa ei tarvitse kehottaa ketään evankelioimaan, todistamaan, ylistämään tai rukoilemaan. Tuo Jumalanpalvelus on kaikkea tätä, ja vielä enemmän.

Tuossa Jumalanpalveluksessa koko elämä on alati täynnä Hengen virtaa ja voimaa temppelistä ulospäin kadotetulle maailmalle pelastukseksi ja lähimmäisille rohkaisuksi.

Millainen olisikaan Suomi 100v, jos edes 10 000 Jumalan lasta Suomessa löytäisi raamatullisen Jumalanpalveluksen? Olemmeko me löytäneet?

torstai 27. heinäkuuta 2017

Jumalan miehet

Ennen heitä kutsuttiin Jumalan miehiksi. Heillä oli Jumalan pyhä kosketus. Heidän saarnansa sulkivat kaikkien suut. Heissä oleva Hengen voima ja elämä herätti kaupunkeja ja kansakuntia synninunesta. Ihmeet ja merkit vahvistivat heidän julistaman evankeliumin todeksi. Missä he ovat tänään? Kenet Jumala nostaa heidän saappaisiinsa?

Verrataanpa heitä joihinkin aikamme apostoleihin ja profeettoihin. Ei kuitenkaan läheskään kaikkiin.

Jumalan miehiä eilen, Laodikean miehiä tänään

He eivät voineet olla tottelematta taivaallista näkyä. Tänään he seuraavat oman sydämensä unelmia.

He olivat Jumalan palvelijoita. Tänään he ovat ihmisten ja kirkkokuntien palvelijoita.

He nostivat kuolleita ja rampoja Jeesuksen nimessä. Tänään he nostavat rahaa pankkiautomaateista.

Heillä oli sielua polttava hätä kadotetuista ihmisistä. Tänään he tekevät kaikkensa pelastaakseen kuihtuvat kirkkokunnat ja herätysliikkeet.

Heillä oli Jumalan valtuutus. Tänään heillä on kirkkokunnan myöntämä pastorin valtakirja.

Pyhän Hengen lähettäminä he lähtivät matkaan. Tänään seurakunnat valitsevat heidät lehti-ilmoitusten ja koulutuksen pohjalta pastoreiksi.

Heidän sydämellään oli Sana Herran sydämeltä. Tänään heidän päässään on teologinen tietämys raamattuopiston opettajan puheiden pohjalta.

Heidän työnsä hedelmänä syntyi herätysliikkeitä ja seurakuntia. Tänään nuo samat herätysliikkeet ja seurakunnat ovat kuolemaisillaan pois.

Heillä oli Hengen voima ja voitelu. Tänään heillä on koulutus ja oma näkemys.

Heidän apologetiansa perustui Hengen voimatekoihin ja ilmeisiin ihmeisiin, joita vastaan kukaan ei voinut väittää. Tänään heidän apologetiansa perustuu älyllisiin väittelyihin.

Maailma vihasi heitä, koska heidän sanomansa viilsi syntistä sydäntä. Tänään maailma rakastaa heitä, koska heidän sanomansa ei enää viillä kenenkään syntistä sydäntä.

Heidän julistuksensa sai aikaan synnintunnon. Tänään heidän julistuksensa saa aikaan penseyttä.

Heidän evankeliuminsa sai aikaan Jumalan lapsia. Tänään se saa aikaa älyllisiä ja sielullisia käännynnäisiä.

Heidän julistuksensa johti ihmisiä Jumalan rauhaan. Tänään se johtaa ihmisiä väärään rauhaan.

He kuulivat Jumalan äänen ja sanoivat: "Tässä olen. Lähetä minut." Tänään he eivät kuule Jumalan ääntä. He menevät, jos se on taloudellisesti kannattavaa.

He menivät sinne, minne kukaan muu ei mennyt. Heillä oli rohkeus, jonka vain Pyhä Henki antaa. Tänään he menevät massan mukana sinne, minne muutkin menevät.

He kadottivat elämänsä ja löysivät Jumalan johdatuksessa suuret siunaukset. Tänään he rakastavat omia unelmiaan ja säilyttävät oman elämänsä. Siksi heillä ei ole hengellisesti mitään annettavaa eikä todellista hedelmää.

He näkivät oman heikkoutensa, mahdottomuutensa ja raadollisuutensa Jumalan pyhyyden alla. Siksi he kokivat myös uudistavan ja puhdistavan alttarihiilen kosketuksen. Tänään heidän laodikelainen sydämensä ei näe omaa tilaansa, koska heidän palvelutyöstään ja elämästään puuttuu Jumalan pyhyyden kosketus.

Heillä oli oli alati uudistuva tuore kosketus Jumalan maailmoista, minne ikinä he menivätkään. Tänään heiltä kuulee viimeisimmät uutiset ja kannattavuuslaskelmat kirkkokunnan taloudellisesta tilanteesta.

He rakastivat pyhää ja vanhurskasta elämää enemmän kuin omaa kutsuaan ja palvelustehtäväänsä. Tänään pyhyys ja vanhurskaus merkitsee heille lakihenkisyyttä.

He olisivat kuolleet mieluummin kuin eläneet synnissä. Tänään he luottavat armoon, joka sallii synnin.

Heille armo oli voima, joka vapautti synnistä. Tänään tuo armo on heille peitto, jonka alla synti saa vapaasti rehottaa.

Heidän seurakuntansa lähettivät pioneerilähettejä ympäri maailman. Syntyi seurakuntia ja herätyksiä. Tänään heidän seurakuntansa eivät lähetä kuin kehitysapua yhteistyössä EU:n kanssa, jos edes sitäkään.

Heille Raamatun totuus oli kalliimpi kuin elämä. Sitä ei myyty edes kivisateessa tai kiväärinpiipun edessä. Tänään Raamatun totuus myydään teologisen allianssin hallituspaikan hinnalla.

He etsivät kaikessa Jumalan kunniaa. Tänään he kilpailevat asemastaan kirkkokuntahierarkiassa

He kuuluivat Kristuksen ruumiisen, joka synnytti eläviä Jumala lapsia. Tänään heillä on oma kirkkokunta, joka synnyttää vain jäseniä, jos edes niitäkään.

Heidän julistuksensa kautta Elämän Kirja täyttyi uusista nimistä. Tänään julistus kasvattaa vain kirkkokunnan jäsenrekisteriä.

Heille yksi pelastunut sielu oli arvokkaampi kuin koko heidän oma elämänsä. Tänään heidän kirkkokuntansa perinnön vaaliminen ja ylläpitäminen on arvokkaampi kuin koko kadotettu maailma yhteensä.

He olivat Jumalan miehiä, joiden työn hedelmää me nautimme. Heidän hedelmänsä ja palvelutyönsä voima puhui heidän puolestaan. Tänään he itse puhuvat paljon, mutta heidän hedelmänsä ei puhu mitään.

He viettivät aikaa kammiossa polvillaan ison osan elämästään. Tänään tuo aika kuluu kabineteissa ja palavereissa kahvikupin ääressä.

Heidän seurakuntansa oli täynnä voimakasta rukousta. Tänään se on täynnä taidollista ja dynaamista ylistykseksi kutsuttua musiikkia.

Heidän seurakunnissaan ylistyskokousta ei järjestetty. Se syntyi Pyhän Hengen voimasta, kun syntinen teki parannuksen, sokea sai näkönsä ja kuuron korvat avautuivat. Tänään heidän seurakuntansa ylistyksen saa aikaan ylistyksenjohtaja, inhimillinen taidollisuus ja sielullinen hurmos.

Pyhän Hengen humaus ja ääni kokosivat heille kuulijakunnan. Tänään mainostoimistot kokoavat heille yleisön.

Ennen kuulijat tulivat heidän kokouksiinsa saadakseen synnit anteeksi. Tänään kuulijat tulevat hakemaan heiltä siunauksia elämäänsä.

Ennen heidän kokouksiensa alttarit täyttyivät itkevistä syntisistä, jotka kokivat aidon Jeesuksen veren peson. Tänää heidän alttarinsa ovat täynnä nauravia syntisiä, jotka jäävät synteihinsä tietämättä itse sitä.

Ennen heidän sanomansa sai aikaan raittiita ihmisiä. Tänään heidän sanomansa juovuttaa.

Ennen heillä ei ollut kultaa ja hopeaa, mutta he itse olivat täynnä Jumalan voimaa ja Henkeä. Tänään heidän taskunsa ovat täynnä kultaa ja hopeaa, muttä sydämessä ei ole aitoa Jumalan Hengen voimaa ja tulta.

He olivat hengellisiä eivätkä sielullisia. Tänään he ovat sielullisia ja Henkeä heillä ei ole.

Ennen heidän tärkein Jumalan palveluksensa oli salassa tapahtuva oman sydämen varjeleminen maailman saastutuksilta ja synniltä. Tänään heidän Jumalan palveluksensa tärkein osa on näkyvä lavoilla tapahtuva esiintyminen.

Ennen heidän palvelutyönsä kautta uskoontulleet ihmiset ja tyhjästä syntyneet seurakunnat allekirjoittivat heidän profeetan ja apostolin nimensä. Tänään he ovat profeettoja ja apostoleja, koska he itse kutsuvat itseään sellaisiksi.

Ennen heidän sanomansa tuli voimana suurella varmuudella. Tänään heidän sanomansa tulee vain sanoina ja tyhjinä puheina.

Ennen heidän palvelutyönsä sytytti jokaisen kuulijan palamaan Jumalan tulta kadotettujen sielujen hyväksi. Tänään heidän puheensa tyhjentää kuulijoiden taskut tyhjillä lupauksilla.

Eikö heitä ole enää missään?

Missä ovat aidot Jumalan profeetat nyt? Missä ovat Jumalan kutsumat huutavan äänet, joiden palvelustyön Taivas on sinetöinyt ihmein ja merkein? Missä ovat ne julistajat, joiden sanoman Pyhä Henki on voidellut niin teräväksi, että ihmiset huutavat synninhädässä armoa? En tarkoita nyt tavallisia evankelistoja tai paimenia vaan Jumalan erikoismiehiä, jotka kääntävät kansakuntien kohtalot. Tämä kaikki on niin perin vierasta tänään. Meillä on oikea oppi. Meillä on tietoa ja historiaa. Meillä on apologetinen väittelytaito. Mutta meiltä puuttuu Jumalan miehet ja naiset, jotka tuovat Taivaan alas.

Me olemme lukeneet kirjoista heistä ja tavanneet heistä joitakin. Heidän oman aikansa uskonnollinen maailma ristiinnaulitsi heidät. Vasta seuraava sukupolvi korotti heidät. Mutta nyt heidän saappaansa ja sirppinsä kasvavat sammalta pellonreunalla. Moni haluaisi astua noihin saappaisiin ja tarttua noihin sirppeihin. Mutta kuka kestää ylpistymättä Jumalan voitelun ja voiman? Kenet Jumala kutsuu ja valtuuttaa pyhällä kutsulla, jota ihmeet ja merkit seuraavat? Eräs Jumalan mies sanoi: "Mies kestää mitä tahansa, muttei sitä, että Jumala häntä käyttää."

Minulla ei ole vastausta. Sydämeni vain kysyy: missä on Jumalan miehet? Missä on huutavan äänet? Missä on aidot Jumalan profeetat?

Varmaa on, että penseä ja laitostunut kirkollinen seurakuntakoneistomme ja hukkuvat sielut kaipaavat heitä enemmän kuin koskaan, vaikka he eivät itse sitä edes tiedä.

keskiviikko 26. heinäkuuta 2017

Miksei ole herätystä?

Kysymme usein, miksei ole herätystä.

Me haluamme Jumalan valtakunnan salaisuudet ja aarteet olematta uskollisia ensin vähässä.

Me haluamme Elian voitelun, mutta emme hänen vainojaan.

Me haluamme Elian tulen, mutta emme hänen yksinäisyyttään ja karkumatkojaan erämaissa.

Me haluamme Elian voiman, mutta emme hänen hiljaisia odotuksen vuosia Keritin purolla ja Sarpatin kylässä.

Haluamme olla Jumalan Elioita ennen kuin edes tunnemme Elian Jumalan.

Haluamme Johannes Kastajan saarnavoiman, mutta emme hänen paastojaan ja rukouksiaan erämaan syvyyksissä.

Haluamme Johannes Kastajan voittamat tuhannet ihmissielut, mutta emme hänen vankiselliään.

Haluamme Johannes Kastajan manttelin, mutta emme hänen pimeitä epäuskon kamppailuja yksinäisyydessä.

Haluamme Johannes Kastajan kymmenettuhannet kuulijat, mutta emme hänen ovelleen tullutta pyöveliä.

Haluamme Apostolien tekojen herätyksen ilman Apostolien tekojen vainoja.

Haluamme Kristuksessa olevat siunaukset ilman Hänen ristiään.

Haluamme armolahjat ilman pyhityselämää ja kilvoittelua.

Haluamme Jumalan Hengen tulen ja Kristuksen ylösnousemusvoiman ilman itselleen kuolemista ja ristin häpeää.

Haluamme synnit anteeksi ilman parannusta.

Haluamme olla Jeesuksen opetuslapsia kadottamatta omaa elämäämme.

Haluamme olla Jeesuksen seuraajia kieltämättä itseämme ja vihaamatta omaa tahtoamme.

Haluamme tehdä suurempia ihmetekoja kuin Jeesus, mutta emme Jumalan tahtoa elämän pienissä asoissa.

Haluamme herättää Herran viinitarhassa henkiin suuren uskon, mutta emme tappaa niitä turmelevia pieniä kettuja.

Haluamme kaikki Raamatun lupaukset olematta valmiit maksamaan niistä mitään hintaa.

Kaikki lupaukset ovat Kristuksessa "Aamen", mutta niiden hintana on oman elämän ja tahdon täysivaltainen kadottaminen katsomatta taaksensa enää ikinä.

Taivas odottaa, että voisi antaa siunausten vuotaa.. Mutta kuka on valmis maksamaan hinnan ja astumaan tähän muurinaukkoon?

Ehkä tämän vuoksi ei ole herätystä.

lauantai 3. kesäkuuta 2017

Jumalan pyhyyden edessä

http://liedontorikirkko.com/saarnat/20170520Lindroos.mp3

Saarna pidetty 20.5.2017 Turun baptistiseurakunnassa. Tulee koetella Jumalan sanan valossa. Saakoon puhe siunata ja herätellä oikealla tavalla kuilijoita.


tiistai 23. toukokuuta 2017

Pyhyys Suomen seurakunnissa


Olen viime aikoina tullut voimakkaasti kosketetuksi, kun mietin alkuseurakunnan keskuudessa ollutta Jumalan pyhyyden vaikutusta suhteessa lukuisiin tämän päivän seurakuntiin. Viimeiset pari vuotta Suomen kristikunnassa ovat toimineet monella tavalla seulana ja puntarina seurakunnille. Valitettavasti monet seurakunnat ovat osoittautuneet hyvin köykäisiksi tämän punnituksen ja seulonnan jälkeen.

Pyhyys alkuseurakunnassa

Alkuseurakunnan aikana voimavaikutuksia seurasi vääjäämättä sellainen pyhyyden läsnäolo, että valkoisten valheiden lausujat, Ananias ja Safira, kaatuivat kuolleina maahan. (Apt. 5:1-) Madot söivät Kuningas Herodeksen, koska tämä ei antanut kunniaa Jumalalle vaan otti kunnian itselleen. (Apt. 12:20-25) Elymas tuli sokeaksi, koska vääristeli Herran suoria teitä. (Apt. 13:10-11) Noita Simonin sydämen katkeruus tuli paljastetuksi välittömästi. (Apt. 8:20-24) Ylösnoussut Jeesus ilmoitti Tyatiran valheprofeetta Iisebelille, että tämä joutuisi tautivuoteeseen, koska ei ole tehnyt parannusta. Hänen oppiensa seuraajatkin syöstäisiin suureen ahdistukseen. (Ilm. 2:22) 

Jumala valvoi seurakuntaansa. Puolivillaisuutta ja penseyttä ei sallittu, eikä kukaan puolisydäminen uskaltanut liittyiä heihin. (Apt. 5:13) Edellä mainituissa alkuseurakunnan tapauksissa valhe ei kestänyt pyhyyden edessä vaan se sai heti tuomion. Seurakunta eli pyhässä jumalanpelossa ja läsnäolossa. Jumalan läsnäolo toi valtavat ja epätavalliset ihmeteot seurakunnan keskuuteen. Voimavaikutusten kanssa kulki käsikädessä kuitenkin suuri Jumalan pelko ja pyhyys. Kukaan ei uskaltanut ja voinut tuon pyhyyden edessä olla penseä. Seurakunta oli niin pyhä ja jumalanpelon täyttämä paikka, että sinne ei uskallettu tulla epärehellisin ja petollisin sydämin.


Jumalan läsnäolo ei saanut aikaan sekasortoa, villiintynyttä ja kaoottista showta tai pelleilyä. Jumalan aito läsnäolo toi mukanaan ihmeet ja merkit sekä käsinkosketeltavan pyhyyden ja jumalanpelon.

Onko meillä pyhyyttä seurakunnissa?

Entä tänään? Onko meillä seurakunnissa pyhyyttä? Ajattele, että irstaassa ja haureellisessa homosuhteessa elävä "apostoli" saa vapaasti kiertää seurakuntiamme kuukausitolkulla eikä mitään tuomiota tapahdu? Hän voi kiertää monia seurakuntiamme vapaasti, eivätkä arvossa pidetyt johtajat näe tuon miehen tilaa. Ajattele, että seurakunnan ilmapiiri paljasta syntiä! Onko siellä Jumalan läsnäoloa, jos mitään ei tapahdu? Onko Jumala siellä silloin toiminnassa mukana? Onko tuo alkuseurakunnan Henki siellä silloin hallitsijana? Kuka seurakunnissa on hallitsevana voimana, jos Jumalan läsnäolo ei paljasta tuota miestä tavalla tai toisella? Liian monien vapaidensuuntien seurakuntien vanhimmat vaikenevat tai eivät näe mitään. He toivottavat tuon miehen tervetulleeksi, ja antavat hänen tehdä mitä haluaa ja puhua mitä haluaa. 

On mainittava myös, että suuri oli myös se joukko, jotka näkevit heti tuon homoseksuaalisen miehen opin ja sydämen tilan. Kuitenkin nämä totuudessa olleet yksilöt, profeetat ja vartijat muurinaukoilla haluttiin vaientaa ja laittaa boikottiin monin eri tavoin. Heidät tuomittiin lakihenkisinä fariseuksina, jotka ovat Jumalan toiminnan vastustajia. Valitettavasti viimeiset vuodet ovat osoittaneet, että monissa Suomen seurakunnissa ovet ovat auki lähes kenelle tahansa, joka mainitsee Jeesuksen nimen ja osaa kuohuttaa persoonallaan seurakunnan.

Mitä jos tämä kyseinen homoseksuaalisessa suhteessa elävä ”apostoli” olisi laitettu alkuseurakuntaan? Mitä olisi tapahtunut? Ota huomioon, että tuolloin Jumalan läsnäoleva voima, pyhyys ja Herran pelko olivat niin suurena läsnä, että valehtelijat saattoivat kaatua kuolleina maahan. Mitä tälle ”apostolille” olisi käynyt? Tänään hänelle ei käynyt mitään ennen kuin itse hän paljasti oman tilansa. Eikö ole sairasta, miten kaukana olemme alkuseurakunnan tilasta? Saa tapahtua melkein mitä vain. Julistaja voi elää hirvittävissä synneissä ja saastuttaa harhaopeilla mielin määrin kristikuntaa, eikä hän lukuisten seurakuntien keskellä tule paljastetuksi ennen kuin hän itse tulee kaapista ulos! Käsitätkö, kuinka syvällä kristillisyytemme on? Onko seurakunnissamme vain tyhjää ohjelmaa ja toimintaa, mutta ei mitään aitoa ja todellista? Heittelemme kivillä katolisia ja luterilaisia, mutta eroammekko me heistä millään tavalla, jos Jumalan pyhyys ei enää ole seurakunnissamme paljastamassa syntiä ja valhetta? Minne se on kadonnut? 

Mainittakoon sivuhuomautuksena, että me emme uskovina saa ikinä toivoa kenellekään mitään pahaa, varsinkaan kuolemaa. Tuomion valtikka on Jumalan kädessä ja Raamattu varoittaa meitä ottamasta sitä omiin käsiimme. Meidän tulee rukoilla jokaisen ihmisen puolesta ja toivoa heille hyvää loppuun asti. Jos Jumalan pyhyys ja läsnäolo saa aikaan peljättäviä tuomioita seurakunnan keskuudessa, se on Jumalan asia. Se sai aikaan Jumalan pelkoa alkuseurakunnassa. Nämä varoittavat esimerkit Sanassa tulisi saada meidätkin aralle tunnolle.

 
Olemmeko jokatapauksessa tulleet sellaiseen aikaan, missä Herran kirkkaus on lähtenyt monista seurakunnista niin kuin se lähti kerran Jumalan temppelistä (Hesekiel 10. ja 11. luku)? Lukuisissa seurakunnissa voi elää miten tahansa ja mitään ei tapahdu! Ei mitään tapahdu! Ymmärrätkö, että siellä ei ole silloin pyhyyttä, joka paljastaisi synnin! Ymmärrätkö, että Jumalan Pyhä Henki paljastaa maailmalle ensimmäisenä nimenomaan synnin? (Joh. 16) Hän paljasti alkuseurakunnassa noita Simonin sekä Ananiaan ja Safiran heti. Tänään harvoin enää herodekset, elymaat, noita-simonit, iisebelit, ananiaat ja safirat paljastuvat? He saavat liian usein vapaasti elää valheissaan, kunnes itse tulevat kaapeistansa ulos. He saavat olla rauhassa. Heillä on usein jopa hyvä olla valheensa kanssa. Onko sellaisessa seurakunnassa silloin pyhyyden läsnäolo vallitsevana voimana niin kuin annetaan usein ymmärtää?

 
Tapaus Laodikea (Ilm. 3:14-19)

Olemmeko tulleet joissain seurakunnissa Laodikean aikaan? Tuo seurakunta eli ilman Jeesusta tietämättä itse siitä mitään. He luulivat Jeesuksen olevan seurakuntansa toiminnan keskellä, vaikka Jeesus oli lähtenyt sieltä ulos. Kun Jeesus lähtee seurakunnasta ulos, synti ei enää paljastu. Silloin kukaan ei saa tuomiota valheista. Valheapostolit eivät paljastu. Mikään ei ole liian haureellista ja epäpyhää sellaisessa seurakunnassa, jonka oven ulkopuolella Jeesus seisoo. Sellainen seurakunta sanoo olevansa rikas eikä tarvitse mitään. Se luulee omistavansa kaiken. Eikä kuitenkaan tiedä olevansa säälittävä, sokea, köyhä ja alaston. Jos Jeesus jättää seurakunnan, sieltä lähtee pyhyys ja kirkkaus. Silloin seurakunnalla ei ole enää mitään. Silloin ei ole olemassa seurakuntaa, vaikka seurakunta itseään sellaiseksi kutsuisikin.

Käsitämmekö, kuinka vakava on tilanne, jos Jumala ei enää puutu tilanteisiin? Ymmärrämmekö, että puhuva Jumala on vielä armahtavainen ja toivoa antava Jumala. Kun Jumala on vaiti eikä oikeasti puhu, tilanne on hyvin vakava.

Hyvä Jumala armahda meitä. Käännä vielä katseesi Suomen Siionin puoleen! Elävän kristillisyyden pahin vihollinen ei ole vieraat uskonnot tai julkijumalattomat päättäjät. Elävän kristillisyyden pahin vihollinen on kuollut, penseä ja kompromisseihinsa kuollut seurakunta. Ymmärrämmekö, kuinka syvällä olemme? Olemme menettäneet kaiken, jos pyhyys on otettu pois. Meillä on vain nimi, kuoret ja tunnustus. Ei elämää.

Huutakaa veljet ja sisaret Jumalan puoleen, että Jumalan pyhyys palaisi seurakuntiimme! Jos meiltä puuttuu se, meillä ei ole oikeaa seurakuntaa.

Pitäkäämme vaatteistamme huoli. Kun Jumala laskee puhdistavan tulensa ja pyhyytensä, olemmeko me sillä paikalla, että voimme sen kestää? Rukoilemme herätystä. Rukoilemme sitä, että kuolleet herää, sokeat saavat näkönsä ja rammat kävelevät. Se on oikein. Mutta Jumalan voimavaikutukset kulkevat käsikädessä jumalanpelon ja pyhyyden kanssa. Kestäisikö Suomen Siion tuon pyhyyden? Kuinka moni meistä pysyisi tolpillaan silloin? Mitä tapahtuisi niin kutsutuissa seurakunnissamme juuri nyt, jos Jumala totisesti laskisi kirkkautensa ja pyhyytensä sinne? Kuinka moni kestäisi sen edessä? Kestäisinkö minä? Kestäisitkö sinä?


Veljet ja sisaret, meidän on löydettävä uudelleen Jeesus ja Hänen läsnäolonsa. Meidän on löydettävä Hänet niin kuin alkuseurakunta oli löytänyt. Vähempi ei saa Raamatun mukaan riittää. Meidän on löydettävä uudestaan Jumalan sana jalkojemme alle kallioksi ja lampuksi. Meidän on revittävä juurineen pois kaikki valhe seurakunnistamme. Meidän jokaisen tulee löytää uudestaa rukousalttarimme! Ymmärtäkäämme vastuumme ja taistelkaamme rukouksessa ja paastossa Herra Jeesus ja Jumalan pyhyyden läsnäolo takaisin seurakuntiemme keskiöön! Vain Jeesuksen veren vihmonnassa, pyhyydessä, vanhurskaudessa ja turvissa me voimme säilyä voittajina ja saavuttaa kadotetut sielut takaisin Isän rakastavaan syliin.