Kristityn näköiset

Jeesus puhuu monissa kohdin ihmisistä, jotka ovat ulkoapäin katsottuna kristityn näköisiä. Kuitenkaan nämä ihmisjoukot eivät todellisuudessa ole koskaan oppineet tuntemaan elävää Jumalaa eivätkä kokeneet todellista uudestisyntymistä ylhäältä. Tämä ihmisryhmä on verrattavissa sekakansaan (2. Moos. 12:38), joka lähti israelilaisten kanssa matkalle kohti luvattua maata. He eivät olleet Jumalan kansaa, mutta vaelsivat heidän seassaan muistuttaen erehdyttävästi Jumalan kansaa. Nykyään heitä kutsutaan usein nimikristityiksi. Heillä on uskovan nimi, mutta he ovat hengellisesti kuolleita (Ilm. 3:1).

Nimikristitty

Nimikristitty ihminen uskoo Jumalan ja Jeesuksen olemassaoloon aivan kuin Nikodeemus (Joh. 3). Nikodeemus oli sen ajan seurakunnan hallituksen arvostettu jäsen, joka oli saanut korkeatasoisen uskonnollisen kasvatuksen ja tunsi Raamattunsa paremmin kuin monet meistä. Hän noudatti tarkoin Raamatun ohjeita ja pyrki elämään Jumalalle mieliksi. Hän oli kuitenkin yhtä kaukana pelastumisesta kuin taivas on maasta. Nikodeemus ei ollut uudestisyntynyt Jumalan lapsi vaan uskonnollinen, Jumalaa suuresti kunnioittava ihminen, jolla oli korkea moraali. Vaikka hän tiesi Jeesuksen olevan Jumalan lähettämä ja uskoi Hänen olemassaoloonsa, Nikodeemus oli silti pelastuksen ulkopuolella. Hän ei tiennyt, ettei Jumalaan uskominen pelasta ketään. Raamatun mukaanhan riivaajatkin uskovat Jumalaan, eivätkä ne silti pelastu (Jaak. 2:19). Jeesus sanoi Nikodeemukselle suoraan, että ilman uudestisyntymistä ei voi päästä taivaaseen (Joh. 3:3), ei edes kirkon hallitusmies.

Näitä Nikodeemuksia on nykyään paljon. He tuntevat Raamattunsa ja ovat oppineet olemaan niin uskovaisen näköisiä teoissaan ja puheissaan, että heitä on hyvin vaikea tunnistaa uudestisyntymättömiksi. He ovat saattaneet kenties ajautua uskovien kasteelle ja olla seurakunnan vastuullisissa tehtävissä, koska he osaavat Raamattunsa ulkoa ja kykenevät jopa opettamaan sitä. Mutta heidän sydämessään jäytää kummallinen epävarmuus ja ristiriita. He eivät oikein itsekään tiedä, mikä on vikana, kun homma ei omassa elämässä toimi niin kuin Raamatun mukaan pitäisi. Heidän päänsä on täynnä oikeaa oppia ja teologiaa, mutta sydän huutaa tyhjyyttä ja epävarmuutta. Ongelmana heidän kohdallaan on se, että heillä usko on syntynyt päähän, ei sydämeen. He ovat kasvaneet kristilliseen uskoon, eivät uudestisyntyneet siihen. Uskovaksi ei kasveta, vaan uskovaksi synnytään.

He uskoivat omalla tavallaan

Johanneksen evankeliumin 8. luvun loppupuoli kertoo meille merkillisestä ihmisryhmästä, joka uskoi Jeesukseen (Joh. 8:31). On tärkeää huomata, että nämä ihmiset uskoivat Jeesukseen. Niin Raamattu sanoo kirjaimellisesti. Kuitenkin Jeesuksen puhuttua Jumalan Sanan noudattamisesta, synnin orjuudesta ja omasta jumalallisesta olemuksestaan, nämä ihmiset tahtoivat kivittää Jeesuksen. He eivät tahtoneet luopua synnistä ja hyväksyä Jumalan sanaa totuudeksi omalle kohdalleen (Joh. 8:31–59). Heille oli soveliasta ja kaunista uskoa Jeesukseen kulttuurillisena hyväntekijänä ja opettajana, mutta ei Herrana, jonka eteen tullaan parannusta tehden.

Merkillisintä näissä ihmisissä oli se, että he luulivat olevansa Jumalan lapsia. He sanoivat Jeesukselle: Meillä on yksi Isä, Jumala (Joh. 8:41). He olivat varmoja siitä, että he ovat Taivaan Isän lapsia, ja luulivat, että taivaassa on Isä, joka on heidän puolellaan. Mutta lukekaamme, mitä Jeesus vastaa: Te olette isästä perkeleestä, ja isänne himoja te tahdotte noudattaa (Joh. 8:44). Eikö ole järkyttävä tilanne? Ihmiset uskovat Jeesukseen ja luulevat olevansa Jumalan lapsia, mutta Jumalan silmissä he ovat perkeleen lapsia. Miksi? Koska he tahtoivat noudattaa synnin himoja. Heillä oli sydämessä salattuja himoja, joiden mukaan he elivät jumalisesta ulkokuorestaan huolimatta. Isiltä peritty usko, Raamatun tuntemus tai uskonnolliseen yhteisöön kuuluminen ei pelasta ketään, jos ihminen sydämessään noudattaa synnin himoja.

Tällaisia ihmisiä on lopun aikana paljon. Paavalin mukaan heillä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman. (2.Tim. 3:5)  Heille sopii katsella pornoa, ryypätä, asua avoliitossa ja elää maailman mukaan, kunhan vain uskoo Jeesukseen. Heidäthän on lapsena kastettu, ja he kuuluvat kirkkoon. He oppivat rippikoulussa Isä meidän -rukouksen ja Herran siunauksen. He ovat saaneet kristillisen kasvatuksen ja oppineet iltarukouksen Levolle lasken Luojani.

Omaksi kadotuksekseen he ovat oppineet Jumalasta vain sen puolen, että Hän on rakkaus. He unohtavat, että Jumala on myös totuudellinen, vanhurskas ja pyhä, eikä Hän salli taivaaseen syntiä. He valitsevat itse pappinsa ja pastorinsa sen mukaan, mikä kuulostaa kivalta, kunhan saarna ei satuta eikä vie parannuksen paikalle. Samalla he tietämättään allekirjoittavat omalla lankeemuksellaan todeksi Raamatun 2000 vuotta vanhan ennustuksen lopun ajan ihmisistä: "Tulee näet aika, jolloin ihmiset eivät kärsi tervettä oppia vaan omien himojensa mukaan haalivat itselleen opettajia korvasyyhyynsä." (2.Tim. 4:3)

Karismaattisuus ei pelasta

Matteuksen evankeliumissa (7:21–23) Jeesus pudottaa uskonnolliselle maailmalle aikamoisen pommin sanoessaan, että eivät kaikki Jeesusta Herrakseen kutsuvat pääse taivaaseen. Eivät edes silloin, vaikka he olisivat olleet mukana monenlaisissa karismaattisuutta jäljittelevissä tapahtumissa, joissa tapahtuu suuria yliluonnollisia ihmeitä. Miksi? Koska he eivät olleet halukkaita tekemään elämässään Jumalan tahtoa. He olivat nimikristittyjen joukkoa, joita kiinnostivat valtavasti ihmeet ja merkit. Heidän suustaan tuli Jeesuksesta puhuttaessa herkästi "Herra, Herra". Kuitenkaan hekään eivät olleet koskaan tulleet oikeasti sisälle pelastukseen parannuksen ja uudestisyntymän kautta. Ehkä he luulivat, että karismaattisuus ja dynaaminen ylistyskulttuuri korvaavat aidon parannuksen teon. Jeesus itse kertoi, että tälle joukolle Hän joutuu kerran lausumaan: "Minä en ole koskaan tuntenut teitä. Menkää pois luotani, te laittomuuden tekijät." (Matt. 7:23; korostus TL)

Mikä oli siis näiden ihmisten kohdalla lopullinen kadotukseen joutumisen syy? Jeesus kutsui heitä laittomuuden tekijöiksi. He eivät suuresta karismaattisuuteen viittaavasta intoilustaan huolimatta olleet koskaan tehneet Jeesuksen edessä aitoa parannusta oman elämänsä laittomuuksista. Raamattu sanoo tällaisista ihmisistä: ”Sinä olet heille kuin rakkauslaulu, kauniisti laulettu ja hyvin soitettu: he sanojasi kyllä kuuntelevat, mutta eivät tee niitten mukaan.” (Hes. 33:32)

Lopuksi

Ystäväni, tahdon varoittaa sinua uskonnollisuudesta. Edellä mainittujen raamatunkohtien mukaan mitkään ulkoiset kristilliset tavat tai toimitukset eivät pelasta sinua. Edes kaunis kotoa opittu kristillinen vakaumus, Jumalaan uskominen, Jeesuksen olemassaoloon uskominen, kaste tai ulkoa opitut uskontunnustukset eivät voi pelastaa sinua. Miksi? Koska synti erottaa jokaisen ihmisen (uskonnollisenkin) Jumalasta: ”Teidän pahat tekonne erottavat teidät Jumalastanne. Teidän syntinne peittävät teiltä hänen kasvonsa, niin ettei hän kuule." (Jes. 59:2)

On vain yksi henkilö, joka oli synnitön: Jeesus Kristus. Hän eli täydellisen elämän, koska me emme siihen kyenneet. Hän kärsi hirvittävän kuoleman vapaaehtoisesti ja otti meille kuuluvan synnin tuomion päällensä. Hän kuoli sinun ja minun syntien tähden (Jes. 53:5–7). Jumala ei lähettänyt sinun syntiesi sovitukseksi maailmaan uskontoa vaan oman Poikansa. Jeesuksen synnittömän olemuksen vuoksi kuolema ei voinut pitää Häntä, vaan Jumala herätti Jeesuksen kuolleista. Tänään Jeesus elää, ja Raamatun mukaan vain hänellä on valta antaa synnit anteeksi.

Tähän Jumalan valmistamaan pelastukseen, joka on tarkoitettu jokaiselle ihmiselle, tullaan vain parannuksen kautta: "Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois" (Apt. 3:19). Parannus ei ole itsensä parantelua vaan mielenmuutos syntiin nähden. Parannukseen liittyy myös erottamattomasti Jeesuksen luokse tuleminen, koska vain Hänellä on valta antaa synnit anteeksi (Joh. 6:37, Matt. 28:18).

Jos koet olevasi Raamatun varoittama nimikristitty, tee tänään rehellinen parannus ilman kompromisseja ja anna koko elämäsi Jeesukselle. Hän tahtoo tehdä sinusta oikean kristityn.